Inés de Cuir

Inésin isä on Mervillen markiisi Philbert de Cuir (46 v.), hyvin arvostettu ja kunnollinen mies, joka on menestynyt toimissaan erinomaisesti. Äiti on markiisitar Riya de Cuir (42 v.), joka on kotoisin Intiasta. Ainut sisarus on isoveli Philippe (25 v.), joka tulee perimään isänsä arvonimen. Philippe ja Inés ovat molemmat yhä naimattomia. Muita sukulaisia asuu lähinnä Ranskan eteläosissa, josta Philbert on kotoisin. Sukua on tietenkin myös Intiassa, eikä Inés tapaa näitä juuri koskaan. Palatsissa Inés viettää aikaansa muiden nuorten neitien, sekä tietenkin myös nuorten herrojen seurassa.

Vivienne de La Valette on Inésin serkku. Viviennen äiti ja Inésin isä ovat sisaruksia.


Inés on perinyt ulkonäkönsä suurimmaksi osaksi äidiltään. Neitiä voisi luulla täysiveriseksi intialaiseksi, mutta sitä hän ei tietenkään ole. Pitkän isänsä ansiosta Inésiltä löytyy mittaa 169 senttiä ja hänellä on hiukan ylimääräistä luidensa ympärillä, mutta ei kuitenkaan liikaa. Kurvikkuutta löytyy juuri oikeista paikoista, mikä sekin on perua ranskalaisen suvun puolelta. Neidin iho on väriltään paljon tummempi, kuin kalpeilla ranskattarilla, eikä sitä saa puuterillakaan kätkettyä. Sitä Inés tosin ei haluaisi edes tehdä, sillä hän pitää siitä, että erottuu muiden joukosta. Iho on melko virheetön ja pehmeä, kiitos ihmeitä tekevien, hyvän tuoksuisten voiteiden ja ahkeran ulkoilun.

Madame von Huberin kasvot ovat melkolailla soikeat ja kaunispiirteiset. Leuka on siro, samoin myöskin nenä. Huulet ovat väriltään vaaleanpunertavat ja pehmeät. Tytön hammasrivistö on tasainen ja valkoinen. Kulmakarvat ovat tummat, eikä niitä koskaan nypitä kovin kapeiksi. Silmät ovat suuret, väriltänsä vihertävänruskeat. Nuori neiti käyttää runsaasti meikkiä silmissään, jotta saisi ne näyttämään entistäkin suuremmilta ja kissamaisemmilta. Innizhairan näyttää hymyillessään varsin viehkeältä ja siksi hymyileekin usein, vaikkapa vain tekohymyä.

Inésin hiukset ovat väriltään mustat. Ne yltävät hyvin pitkälle selkään ja ovat hyvin tuuheat. Hiukset ovat naisen ehdoton ylpeyden aihe, siksi hän ei esiinny koskaan peruukki päässä. Hiuksiaan hän pitää useimmiten auki, ihan vain erottuakseen joukosta. Koruja naisen hiuksista löytyy aina, useimmiten kullasta, hopeasta tai helmistä tehtyjä. Silloin tällöin neidon kampaukset ovat yksinkertaisia, mutta silloin niitä koristaa aina aito, intiassa valmistettu koru.

Vaatteita Innizhairani rakastaa. Kaikki itsensä koristelu ja laittautuminen on hänen mielestään hyvin hupaisaa ja ihanaa. Siksi vaatteetkin ovat aina hyvin näyttäviä, niin väriltään kuin malliltaan. Mitä enemmän röyhelöitä, rusetteja, pitsiä ja nauhoja löytyy, sen parempi. Inés suosii väreistä eniten punaista ja sen eri sävyjä, aina vaaleanpunaisesta syvimpään ja tummimpaan punaiseen. Toki hän käyttää muitakin värejä, sillä sehän olisi varsin typerää käyttää aina saman värisiä vaatteita. Kahtena peräkkäisenä päivänä ei voi käyttää samaa väriä. Moinen on sallittua vain silloin, kun päivän aikana käytetään useaa eri pukua, jotka tietysti kaikki ovat eri väriä. Inés ei ole mikään korsettien ja muiden hankalien kapistusten ylin ystävä, mutta koska ne ovat muodikkaita ja saavat puvut entistä näyttävimmiksi, niin tottakai niitä silloin käytetään. Muotia tyttö seuraa tarkasti ja häntä pidetäänkin sen takia hyvin etevänä ja merkittävänä nuorena naisena.

Koska ulkonäkö on Innizhairanille erittäin tärkeä asia, neiti pitää tarkasti huolta siitä, ettei vartalo pääse rumentumaan ja vanhenemaan ennen aikojaan. Jokapäiväinen kävelyretki palatsin puutarhassa, sekä ratsastus takaavat sen, ettei hän pääse lihomaan liikaa, hänellä kun on taipuvuutta liikaan herkutteluun ja viininjuontiin. Ruokavalionsa suhteen neiti ei ole niin tarkka, vaan hän syö lähestulkoon kaikkea, mitä tarjotaan. Hän ei kuitenkaan koskaan ahmi itseään aivan täyteen, vaan syö vain sen verran, millä saa nälän lähtemään. Kohteliaisuussyistä poikkeuksia kyllä saatetaan tehdä. Kuten jo mainittu, Inés on taipuvainen herkutteluun. Hän pitää kaikesta makeasta, niin hedelmistä, leivoksista, juomista kuin makeisistakin. Usein joku palvelusväestä saa hänen takiaan lähteä Pariisiin hakemaan juuri oikeanlaisia suklaamakeisia, joita vain eräs tietty leipuri osaa valmistaa.

Kaiken kaikkiaan Inés on tyrmäävän kaunis ja huomiota herättävä ilmestys. Hän osaa esiintyä sulavasti ja hänessä on erinomaisia näyttelijän taitoja. Nuoren naisen ääni on pehmeähkö, mutta hiukan kimeä. Lauluääntä löytyy ja laulamista Innizhairani harrastaakin mielellään. Neidon liikkeissä on vihekeyttä ja kissamaisuutta, joka on saanut monet hovin miehet pyörälle päästään. Ulkonäkönsä puolesta Inés on kieltämättä oikea kaunotar, mutta kaikki eivät tietenkään pidä siitä, että hän ei ole kunnon ranskattaren näköinen. Monen mielestä hän on liian huomiota herättävä ja rohkea pukeutumisessaan, mutta hän ei anna muiden mielipiteiden paljoa tyyliinsä vaikuttaa ja se aiheuttaa jos jonkinmoista paheksuntaa muiden aatelisten keskuudessa.


Ulkonäöltään tämä markiisin tytär on siis varsin miellyttävä, mutta luonne sitten saa tytön vaikuttamaan vähemmän miellyttävältä. Innizhairani on melko itserakas ja suoraan sanottuna rasittava. Hän on vaativa, päättäväinen ja periksiantamaton. Hänen on aina pakko saada tahtonsa läpi ja jos niin ei tapahdu, hän suuttuu. Suuttuessaan neiti on erittäin dramaattinen ja hän ei paljoa sanojaan säästele. Kohteliaat tavat unohtuvat tällaisessa tilanteessa helposti, vaikka niitä muuten melko hyvin noudatetaankin. Pahimman tavaroiden heittelyn jälkeen Inés vetäytyy aina omiin oloihinsa, eikä suostu puhumaan sanaakaan. Neidin tunteet kuitenkin vaihtelevat hyvin nopeasti, joten lapsellinen mökötys ei kestä kuin korkeintaan pari tuntia. Siinä ajassa neiti leppyy tyystin, ellei sitten saa jostain jotain uutta syytä suuttua. Parhaiten Inésin saa takaisin hyvälle tuulelle yksinkertaisesti makeisten, kehujen ja anteeksipyynnön voimalla.

Inés paljastaa tunteensa aivan liian helposti. Hän on suorasukainen, puhelias ja seurasta riippuen hän uskaltaa puhua sellaisiakin asioita, jotka eivät nuorten neitojen suuhun sovi ja jotka eivät aina ole ihan tottakaan. Inésin saattaa kuulla sanovan, että hän ei aio koskaan avioitua, vaan aikoo päätyä jonkun komean ja rikkaan miehen rakastajattareksi. Se ei tietenkään ole aivan totta, sillä jos vain isä aikoo naittaa hänet tarpeeksi rikkaalle, komealle ja ylhäiselle miehelle, hän ilman muuta suostuu avioliittoon. Ilman rahaa ja mainetta neiti ei usko olevansa kovin onnellinen, mutta mielipiteet tuostakin asiasta varmasti muuttuvat, kunhan ikää ja kokemuksia tulee lisää.

Kaikki hauskanpito on neidille mieleen. Tanssiaisia hän rakastaa, samoin kaikenmoisia muitakin kutsuja. Oopperat ja näytelmät kiinnostavat myös paljon, varsinkin sellaiset, joissa on paljon jännittäviä juonenkäänteitä. Innizhairani ei ole mikään viaton ja kiltti tyttö. Aivan liian usein tyttö eksyy yöksi milloin minkäkin kreivin tai paronin luokse, eivätkä hänen vanhempansa ole saaneet häntä kuriin. Tosin nuo eivät paljon tyttärestään piittaa ja antavatkin hänen tehdä melkein mitä sattuu. Inés rakastaa pientä flirttailua. Hän pitää siitä, että miehet ihailevat häntä, mutta kukapa nuori neiti ei sellaisesta pitäisi? Kaikki huomion osoitukset saavat neidin varsin iloiseksi ja tyytyväiseksi. Hän rakastaa lahjoja ja sitä, että saa kaikkea uutta tavaraa. Inés on oikeastaan hyvin pinnallinen, mutta toki hänelläkin on herkempi puolensa, sitä vain on hiukan vaikeampi saada esiin.

Palvelijoihin Inés suhtautuu melko halveksuvasti, mutta mikäli kyseessä on joku tarpeeksi komea mieshenkilö, hän on valmis unohtamaan oman asemansa ainakin pieneksi hetkeksi. Aatelisväkeä ja varsinkin kuninkaallisia neiti kyllä arvostaa ihan kuten kuuluu. Mikäli paikalla on joku hänen perhettään arvovaltaisempi ja kunnioitetumpi henkilö, Inés käyttäytyy kuin oikea enkeli. Hän haluaa antaa itsestään hyvän vaikutelman niille, joiden mielipiteet merkitsevät oikeasti jotakin. Innizhairani ei tietenkään ole aina mikään huomionkipeältä ja ylpeältä vaikuttava ilmestys. Hän osaa oikeasti olla jopa varsin rakastettava, eikä ainoastaan ihailtava. Hellät sanat, läheisyys ja luottamus, sekä varsinkin rakkaus, saavat Inésistä esiin pehmeän ja herkemmän puolen, jota hän ei uskalla muuten näyttää. Mikäli siis tyttö joskus rakastuu, hänestä saattaa tulla aivan erilainen ihminen, mutta sitä Inés ei oikein ole vielä tajunnut.


Philbert de Cuir oli perheensä toisiksi vanhin poika. Koska hän ei odottanut perivänsä markiisin arvonimeä, hän vietti hyvin seikkailuntäyteistä elämää. Jo varhain Philbert oli kiinnostunut matkustamisesta ja purjehtimisesta. Niinpä nuori mies sitten eräänä päivänä päätti kokea elämänsä suurimman seikkailun ja seilasi kauppalaivan mukana aina Intiaan saakka. Siihen maahan mies jäi muutamaksi vuodeksi, sillä hän ihastui maan tapoihin ja varsinkin siellä asuviin neitokaisiin. Yksi nuori nainen oli kuitenkin aivan omaa luokkaansa, ylhäisen perheen tytär, joka sitten tanssitaidoillaan ja suloisella käytöksellään valloitti nuoren miehen sydämen. Riya ja Philbert viettivät häitä, ilman de Cuirin perheen suostumusta.

Riya oli tottakai kuullut Ranskan maasta ja myöskin Versailles'n palatsista. Kävi niin, että rouva halusi jättää kotimaansa ja matkustaa miehensä vanhempien luokse. Koska Philbertin matka oli jo kestänyt muutamia vuosia, suostui hänkin palaamaan takaisin, eikä se tosiaankaan ollut mikään virhe. Sillä välin Philbertin vanhempi veli oli saanut surmansa ankaran kuumetaudin vuoksi. Samana vuonna, kun perhe muutti Ranskaan, syntyi Inés. Tyttö kasvoi nopeasti ja hän oli aina isänsä kullannuppu. Isoveli Philippe taas viihtyi paremmin äidin seurassa. Veli perikin äidin rauhallisen luonteen, kun taas Inésistä tuli aivan samanlainen kuin isästään. Jo hyvin pienenä tyttönä Innizhairani osasi kietoa vanhempansa pikkusormensa ympärille ja hän sai aina mitä vain osasi pyytää. Kun hänestä vielä kasvoi varsin kaunis neitokainen ja kun isästä viimein tuli markiisi, Inés muuttui entistä ylpeämmäksi ja tietoisemmaksi omasta asemastaan.

Inés oli vasta kymmenen vuotias, kun perhe muutti huvittelunhalun vuoksi Versailles'n palatsiin. Philbert ja Philippe viettävät osan vuodesta kotitilalla Mervillessä, Toulousen kreivikunnassa. Inés ja Riya ovat mieltyneet palatsiin niin suuresti, etteivät poistu sieltä juuri koskaan. Palatsin etiketin ja kohteliaat tavat tyttö oppi nopeasti ja hänen perheensä tunnetaan kyllä hyvin. Inésin lapsuudessa ja nuoruudessa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä asioita. Hän on vain elänyt hemmotellun lapsen elämää, vailla sen kummempia huolia. Isovanhempien kuolema on ehkäpä murheellisin tapaus, jonka hän on kokenut. Inés oppi helposti lukemaan ja kirjoittamaan. Hän osaa puhua sujuvasti ranskaa, sekä tamilia, jota puhuukin aina äitinsä kanssa. Intiassa tyttö on päässyt käymään vain kerran elämässään ja se oli unohtumaton kokemus. Sieltä mukaan tarttui yhtä jos toistakin intialaista hepenettä ja korua, joita tyttö yhä käyttää. Muissa maissa neiti ei ole koskaan vieraillut, eikä hän niin matkustelusta pidäkään. Hän on niin ihastunut Ranskan hoviin, että on päättänyt asustella siellä niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Missään muualla ei ole tarpeeksi loisteliasta ja kiehtovaa ja neiti kun haluaa elämänsä olevan yhtä juhlaa ja ilonpitoa, niin Versaille's on täydellinen paikka hänelle.

Versaillesissa ollessaan Inés on elänyt veljensä kanssa melko huvitteluntäyteistä elämää. Hänellä on ehtinyt olla useampi salainen suhde ja etenkin Thibault de la Chastaignerayen kanssa hän viihtyi liiankin hyvin. Inés ajautui pieneen skandaaliin Labourdin varakreivin palvelijan kanssa ja sen seurauksena Mervillen markiisi vihdoin päätti naittaa tyttärensä. 3.5.1778 Inés vihittiin preussilaisen Lucian von Huberin kanssa.


Inés omistaa mopsikoiran nimeltä Fideline, sekä valkoisen arabitamman nimeltä Salena. Nimi on tamilia ja tarkoittaa kuuta. Neidin ratsastustaidot ovat herättäneet ihailua, sillä taitoa häneltä löytyy enemmän kuin monelta kanssasisareltaan.