Thibault de la Chastaigneraye
Jan 12, 2020 0:08:13 GMT 2
Post by HelmiKana on Jan 12, 2020 0:08:13 GMT 2
Nimi: Thibault Jean-Bernard Louis Théodore Achϊlles de la Chastaigneraye
Sukupuoli: Mies
Syntynyt: 31.12.1756
Kansalaisuus: Ranskalainen
Sääty: Aatelinen
(kuvissa Simon Woods)
Perhe: Thibaultin isä Jean-Sylvestre on perheen pää ja toimii ranskan sotaministerinä, serkkunsa Midas de Montpellierin, valtion varainministerin, rinnalla. Isä ja poika eivät ole verrattain läheisiä, mutta kaksikon välillä vallitsee miehinen tunneside. Thibault ja Sylvestre mielellään pelaavat yhdessä uhkapelejä sekä nauttivat lasin taikka viisi liikaa hyvää vuosikerta viiniä, mutta eivät kuitenkaan koskaan ole puhuneet mistään vakavissaan. Molemmat osapuolet tuntisivat varmasti olonsa mitä kiusaantuneimmaksi joutuessaan kohtaamaan todellisen keskustelunaiheen keskenään. Perheen kunnian ylläpito, valta ja raha ovat toistaiseksi riittäneet kaksikolle keskustelunaiheiksi pelipöydän äärellä. Isä kuitenkin mielellään muistuttaa äänensävyllään ja puhetavallaan, kuinka poika on tuottanut tälle pettymyksen .
Isoveli Theseus, perheen kiiltokuvapoika, isänsä ylpeys sekä perijä. Thibaulta on aina kokenut lievää alemmuuskompleksia veljeään kohden ja vierastaakin tuota hieman. Theseus ei ole kykenevä tekemään mitään väärää elämässään. Theseukselle onkin alettu hiljalleen etsimään kihlattua, ja tuo varmasti onnistuu siittämään tusinan poikia ensimmäisenä yönään tulevan vaimonsa kanssa, ja täten tuottamaan isälleen lisää kunniaa, sekä nuoremmalle veljelleen jälleen korkeamman riman alitettavaksi.
Kaksoissisar Hélenè, perheen ultimaattinen suosikki ja isän pieni sydänkäpynen. Thibaultin läheisin perheen jäsen sekä paras ystävä. Kaksoset ovatkin olleet aina erottamattomat. Hélenèllä on ollut tapana houkutella Thibault aina suurempiin vaikeuksiin, mihin tuo olisi itse onnistunut hankkiutumaan. Yllättäen Hélenè on edelleen naimaton, vaikka onkin kovasti kärttänyt itselleen aviomiestä vedoten olevansa pian vanhapiika ja kaikkien pilkankohde. Thibault ei kuitenkaan ole pahoillaan saadessaan viettää enemmän aikaa kihlaamattoman sisarensa kanssa.
Pikkusisko Híppolyte, nunnaluostariin siirtynyt perheen kuopus. Älykäs ja kaunis sisar vetäytyi luostariin turvaamaan perheelleen paremman taivaspaikan. Mikäli perheen muita jäseniä sekä näiden tekoja seuraa, eivät taida edes Híppolyten ponnistelut luostarissa turvata perheen aitopaikkoja tuonpuoleisessa.
Ulkonäkö: Mies on yleiseltä olemukseltaan muodikkaan solakka ja sulavalinjainen. Aktiiviset elintavat jotka pitävät sisällään runsaasti miekkailua, ratsastusta, kisailua ja juoksentelua yömyöhäisellä pitävät nuorukaisen varren jäntevänä ja ryhdikkäänä. Iho on yläluokkaisen alabasterinvalkoinen, lähes pergamentinomainen kaikessa kuultavuudessaan ja virheettömyydessään. Verrattain kaunis katsella ja pehmeä koskea.
Thibaultin hiukset ovat luonnostaan punakat kuten myös tämän kaksois sisarella Helenellä. Hiuslaatu on hienojakoinen ja kihara. Thibault kuitenkin vihaa luontaista hiusväriään mikä ei ole millään lailla muodikas. Miehen pitkät hiukset ovatkin aina joko puuterin tai peruukin peitossa, jolloin niiden luonnollinen kovin epäpidetty väri on monilta epätiedossa. Hiukset tai perukki ovatkin aina viimeisenpäälle kammattuna korkeiksi.
Miehen silmät ovat kirkkaat ja lähes pistävän siniharmaat joita ympäröi tumman teräksenharmaa kehä. Suuria mantelin muotoisia silmiä kehystävät lähes olemattomat ripset ja kulmat ovat luonnostaan tuuheat ja vaaleat jotka kuitenkin usein peitetään tummalla kulmavärillä tai hiirenkarvoista tehdyillä tekokulmilla. Nuori keikari käyttää keveästi kasvoilleen vaaleaa puuteria sekä persikan sävyistä rougea poskillaan sekä huulillaan, korostaakseen lämpimiä sävyjään.
Kasvot ovat yleisilmeeltään kulmikkaat ja niistä uupuu yltäkylläisen elämän jälkeensä jättämä pyöreys. Teini-iässä Thibault oli verrattain tunnettu kauneudestaan sekä sirosta olemuksestaan kunnes tuon leuka leveni miehiseksi ja poskista katosi lapsenomainen pyöreys, jättäen jälkeensä komean veistokselliset kasvot joiden keskellä kapea nenä istuu kuin Roomalaisen keisarin rintakuvalla. Menevä elämänlaatu on myös omiaan pitämään Thibaultin kasvojen piirteet terävinä.
Luonne: Thibault rakastaa kaikkea huvittelua ja välttää elämän vakavaisempaa puolta. Laiskottelu on useimmiten toteutettu synti, mutta tuon vastapainona toimii miehen menevämpi puoli. Thibault onkin varsin aktiivinen kaveri joka saattaa yllättäen tehdä kärrynpyörä korkeissa punakantaisissa kengissään tai innostaa ystävänsä pukkihyppelemään paitahihasillaan.
Osa punapäisen nuoren viehätystä onkin tämän elämänilo sekä energinen tapa saada muut seuralaiset myös innostumaan erinäisistä leikeistä ja aktiviteeteista. Thibault pääseekin parhaiten edukseen juhlissa, ollessaan suuren seurueen ympäröimä.
Toki ei tule käydä erehtymään, että nuori de la Chastaigneraye nauttisi pelkästään suureellisista juhlista ja mahtavista menoista. Thibaultin sydäntä lähimpänä ovatkin yllättäen pidot, joissa on tarkkaan valittu elitistinen lähipiiri, ja he pääsevät vetäytymään suljettujen seinien sisään, poissa ulkopuolisten katseilta. Thibault nauttii saadessaan heittää päällystakkinsa pois ja kääriessään hihansa vääntääkseen ystävänsä kanssa kättä jalopuisen pöydän äärellä, tai työntäessään silkkipukuisen ystävättärensä suihkulähteeseen vain hypätäkseen itsekkin mukaan.
Thibaultissa tiivistyykin mutkaton elämän ilo ja todellinen lapsekas rokokoo henki.
Intiimit iltamat ystävien kanssa, aamun pikkutunneille venyneet jatkot, salainen retki palatsin puutarhaan auringonnoustessa. Hetket jolloin Thibault voi rentoutua, istua kyyryssä ja suudella ketä mielii. Tilaisuuksia, joissa etiketti on löysätty ja tuo voi juoda samppanjaa kengästään, mikäli niin mielii. Nämä ovat niitä hetkiä, jouden ansiosta Thibault kokee olevansa elossa.
Thibaultin elämäniloisuus nähdään usein turmeltuneisuutena. Iloittelevat ja epäviralliset juhlat usein kärjistyvät kyseenalaisiin tilanteisiin joissa yksi tai useampikin henkilö on menettänyt kunniansa. Hedonistinen nuorimies on tunnettu lukuisista naisseikkailuistaan, mutta suurelta yleisöltä ovat piilossa miehen intiimit seikkailut myös saman sukupuolen edustajien kanssa.
Thibault tietää, että tältä odotetaan avioliittoa hyvämaineisen nuoren neidon kanssa (mieluiten varakas, luontaisesti), mutta niin kauan kun Thibault on valmis suorittamaan tämän tehtävän ja tuottamaan jälkeläisiä, on tuo vapaa toimimaan kuten tuolla luonne vaatii.
Ystävät ja perhe ovat tietoisia Thibaultin Italialaisista tavoista oman sukupuolensa edustajien kanssa, mutta niitä katsotaan lävitse sormien kuten usein 1700-luvulla oli tapana.
Iloluontoisen ja kevytmielisen luonteensa vastapainoksi Thibault ihailee valtavasti valistusajattelijoita, lukee runoutta ja haaveilee pakenevansa ennaltamääritellystä yläluokkaisesta elämästään. Miehen ajatusmaailman on sekoitus romantisoituja raunioita kukkaniittyjen ympäröimissä idealistisissa metsissä sekä tasa-arvoinen maailma missä jokainen on vapaa kuin taivaan lintu. Todellisuus ei useinkaan vastaan aatelisnuorukaisen odotuksia ja tuo onkin enemmän viehättynyt monista ajatuksista nimenomaan ajatuksina, ei niinkään oikeina käsitteinä.
Haaveilu omasta maailmastaan pakenemisesta hevosen selässä kiitäen on luonnollisesti houkuttelevampaa ajatella, kuin toteuttaa. Mies mieltääkin itsensä valistuneeksi idealistiksi, mutta todellisuudessa punapäinen mies ei tajua todellisesta maailmanmenosta tuon taivaallista ja onkin lähinnä viehättynyt ajatuksesta itsestään valistuajattelijana sekä vapaana sieluna.
Elämäniloinen hulluttelija on myös kuuliainen perheelleen. Thibault pistää todellisen herrasmiehen tapaa perheensä kunnian kaiken edelle. Vaikkakin nuorukainen onnistui välttämään isänsä tälle suunnitteleman uran armeijassa, mutta lopulta isä ja poika taitavat molemmat tietää, ettei ura armeijassa olisi toiminut pojan kohdalla laisinkaan.
Kuuliainen nuorimies tiedostaa velvoitteensa kunniakkaan suvun vesana ja suorittaa kaiken mukisematta, sillä tuo tietää, että säännöt ovat ne mitkä pitävät yhteiskunnan kasassa. Ilman sääntöjä sekä velvoitteita, ei myöskään ole erioikeuksia. Nuorukainen onkin kasvatettu uskomaan ritarilliseen aatteeseen ja aateliston tarkoitukseen suunnannäyttäjänä sekä perinteiden ylläpitäjinä.
Menneisyys:
Thibault ja Hélenè syntyivät uudenvuoden aattona vuonna 1756. Kaksosten syntymää tervehdittiin Dauphinessa sijaitsevassa maaseutupalatsissa riemuiten ilotulitteiden kera. Luontaisesti ilotulitteet kuuluivat jokavuosi yläluokkaisen perheen uudenvuoden juhlintaan, mutta kaksoset kuvittelivat pitkälle varhaisteini-ikään saakka, että ilotulitteet olivat aina heidän kunniakseen.
Punahiuksiset kaksoset olivat ulkoisesti molemmat varsin samannäköisiä ja kauniita lapsia, joita oli mekko-iässä hankala erottaa toisistaan, mutta kun lapsuuden ensimmäiset 6 vuotta olivat kuluneet, siirtyi Thibault naisten huostasta suoraa miesten raadolliseen maailmaan. Mekot vaihtuivat polvihousuihin ja opettavaiset leikit tiukkakuristen kotiopettajien antamiin tehtäviin.
Thibault vietti oppivuotensa samassa luokkahuoneessa vanhemman veljensä kanssa, missä molemmat pojat loistivat opinnoissaan. Nuorempi pojista joutui pysyttelemään itseään monta vuotta vanhemman veljensä opiskelutahdissa, mistä johtuen nuorukaisella onkin useita aukkoja siellä sun täällä opintojen saralla. Miekkailu, ratsastus, tanssi sekä monet muut aktiiviset toimet olivat nuorukaisen mieleen, ja niiden saralla tuo tulikin esille edukseen. Vuosia myöhemmin kuitenkin runous sekä filosofia alkoivat saada myös jalansijaansa nuoren de la Chastaignerayen kiinnostuksen kohteina. Uudet mieltymykset olivat suorastaan uhka eläväisen ja menevän nuoren pojan tulevaisuudelle jolle suunniteltiin hienoa uraa armeijan parissa.
10-vuotias Thibault lähetettiin perusopintojensa jälkeen Pariisilaiseen École Militaire sotilaskouluun joka oli yksinomaan varattu yläluokkaisille pojille, kuten Saint-Cyrin Maison royale de Saint-Louis koulu joka oli varattu yksinomaan yläluokkaisille tytöille.
Sotilasura kuitenkin jäi saavuttamatta, sillä miehen luontainen taipumus idealistiseen haaveiluun sekä mukavuuden halu tulivat tielle. Laiskottelu sekä romanttisissa haavemaailmoissa eläminen, kun eivät soveltuneet sotilaskouluun.
14-vuotiaana Thibault kehitti taipumuksen livahtaa koulunsa suojista Pariisin paheelliseen yöelämään. Muutaman vuoden aika nuorukainen olikin onnistunut tapaamaan suurimman osan myöhemmistä ystävistään, kartuttamaan lahjojaan ihmissuhteiden saralla sekä löytämään itsestään ennekuulumattomia taipumuksia.
16-vuotias nuorukainen löysi itsensä ensikertaa samasta vuoteesta toisen miehen kansa ja siitä lähtien onkin ollut kuin saluunan ovi ja käykin molempiin suuntiin. Nuorukaisella onkin aina ollut heikko kohta ensimmäisen homoseksuaalisen ihastuksensa kohteeseen.
17-vuotias Thibault valmistui École Militairesta, mutta sotilaallisen uran sijasta suuntasikin Versaillesin palatsin paheellisiin pyörteisiin joissa viihtyy edelleen tänäkin päivänä. Perheen saavutettua turvallinen asema korkealla yhteiskunnan hierarkiassa, on Thibault sisarineen asettunut yläluokkaisen juhlamaailman keskiöön.
Tätä nykyään nuorempi de la Chastaigneraye tavataan usein ystäviensä Thomas de la Marchen, Louis de Artoisin sekä, sisarensa Hélenè harmiksi, Marie-Gabrielle du Plessis-Bellieren ja Inez de Cuirin seurassa. Jälkimmäisen kanssa Thibaultilla kuiskailtiin olleen pitkälle kehittynyt liaisons jonka päättymiselle ei ole tuntunut löytyneen loppua.
Loppupeleissä Thibault on aina kuitenkin läheisin kuvankauniin kaksoissisarensa Hélenèn kanssa. Kaksikko pitää aina yhtä ja ovat toistensa parhaimpia ystäviä.