Diane de Montpellier
Nov 12, 2018 10:31:28 GMT 2
Post by HelmiKana on Nov 12, 2018 10:31:28 GMT 2
Nimi: Jeanne-Marie Diane Maxime Élisabeth de Montpellier, liikanimeltään Madam Etiketti.
Ikä: 48
Kansalaisuus: Ranskalainen
Asema/Sääty: Aatelinen, Montpellierin kreivitär
Perhesuhteet: Kreivitär de Montpellier on kaukaista sukua kuninkaalliselle perheelle sekä monille muille hovin jäsenille. Kreivittären perhe on tunnettu tavastaan serkutella kaikkia kaukaisimpiakin sukulaisiaan, sillä he ovat hyvin perhekeskeinen suku. Kaikkien asiat tuntuvat kuuluvan etenkin kreivittärelle, joka pitää itseään jonkinlaisena suvun matriarkkana, vaikka virallisesti esiintyykin kuuliaisena vaimona miehelleen.
Montpellierin kreivitär on alkuperältään de Fortescue sukua mistä johtuen Ophéline du Desmarais onkin aikaisemminmainitun veljentytär. Muita perheeseen kuuluvia ovat uhkapelaamisesta viehättynyt aviomies kreivi de Montpellier sekä kaksi aivotonta ja maanvaivaksi asti turhamaista tytärtä Berryn herttuatar sekä Lorrainen markiisitar. Kreivittären lähiperhe onkin antanut naiselle runsainmitoin ennenaikaisia harmaita,tämän pellavaisen vaaleaan päähän.
Kreivitär pitää kellontarkasti ja tiukan täsmällisesti yhteyttä kirjeitse kaikkein kaukaisimpiinkin sukulaisiinsa, mistä johtuen kreivittären serkun tytär Félicité de La Vérendrye miehineen luonnollisesti majoitettiin de Montpellierin perheen huoneistoon heidän saapuessaan Versaillesiin.
Kreivipariskunnalla ei ole kuin kaksi tytärtä, lukuisista yritykstä huolimatta. Useiden kesnkenmenojen myötä sekä useiden menetettyjen pienokaisten jälkeen lääkärit määräsivät Dianen pidättäytymään enemmästä lastenhankinnasta, oman henkensä uhalla. De Montpellierit kokivat tyttäret suureksi pettymykseksi, mikä myös näkyi lasten kasvatuksessa ja vanhempien omissa elämänvalinnoissa. Kreivitär itse vietti suurimmanosan lastensa elämästä Versaillesin hovissa kuningatar Reginen hovineitona, jättäen lasten kasvatuksen eteläranskaan kotiopettajattarien harteille.
Ulkonäkö: Tiukkailmeinen Montpellierin kreivitär on ulkoisesti vaikuttava ja kunnioitusta herättävä nainen. Geneerisen keskimittaisena ranskattarena tämä ei kerää kunnioittavia katseita pitkällä varrellaan, vaan luotisuoralla ryhdillään ja ylväällä olemuksellaan. Naisen veistoksellisen kulmikkaat kasvonpiirteet eivät koskaan saaneet osakseen suurta ihailua kuten monien pyöreäposkisten nymfien pehmoiset piirteet, mutta senkin edestä keräsivät arvostusta ylväydellä ja ajattomalla vakavuudellaan. Naisen iho on säilynyt ilman suuri iäntuomia muutoksia ja edelleen kypsällä iälläkin naisen kasvot ovat tasaisen kuulaat ja sileät. Muutamia pisamia lukuunottamatta joita kreivitär ei ikäväkseen ole koskaan saanut pois kokonaan kasvoiltaan, vaikka monia erinäisiä linimenttejä sekä voiteita tällä onkin tullut kokeiltua.
Jälkipolvilleen tyypilliseentapaan, kreivittärenkin silmät ovat viileän vaaleansiniset kuin talvinen taivas ja tämän hiukset ovat yhtälailla vaaleat. Piirteet ovat de Montpellierin naisväelle tyypillisiä, eikä ole vaikea nähdä mistä jälkikasvu on värityksensä perinyt. Tyttärien tuomien murheiden myötä tosin Diane on onnistunut saamaan ennenaikaisia hopeisia raitoja muuten vaniljaisen vaaleaan kuontaloonsa, jotka kuitenkin usein peittyvät hiuspuuterin alle.
Naisen yleinen olemus on hyvin ajanmukainen ja muodikas, mutta ei läheskään yhtä huikentelevainen kuin Versaillesin nykynuorisolla.
Naisen yllä harvoin nähdään mitään koviin vapaamielistä, rentoa tai mukavaa ja tämä tunteekin olonsa kaikista kotoisimmaksi suurissa näyttävissä hoviasuissa. Diane ei kykene sietämään viimeisimpien muotien mukaisia englantilaisia kävelypukuja tai muita rennomman puoleisia elementtejä ulkonäössään, vaan tälle huolitellun edustava ulkomuoto korreloi suoraan kantajansa asemaa.
Madame de Montpellier on ruumiiltaan yhtä veistoksellinen kuin kasvoiltaankin, ja tätä parhaiten kuvaisivatkin sanat ''komea nainen''. Runsas povi, leveät lanteet ja korsetilla peruuttamattomasti kasaanpainettu yläruumis ovat ehkä osuvimpia adjektiive naisen ruumiinrakenteesta. Pienestä torsosta huolimatta, petite ei ole sana jota tästä vaikuttavasta ja majesteetillisesta ranskattaresta lähtisit käyttämään.
(kuvissa Glenn Close)
Luonne: Diane de Montpellier on luonteeltaan hyvin tiukka ja vakava nainen. Jo nuorena tyttösenä Diane oli tunnettu vakavana lapsena jolle ristipistojen säännöllisyys oli lähes yhtä tärkeää kuin oman asunsa puhtaanapitäminen. Vanhemmiten nainen kehitti hyvän tyylitajun ja olikin aina tunnettu komeista asuistaan joiden arvokkuus veti vertoja vain niiden hyvälle maulle. Vakavuutensa lisäksi kreivitär on aina ollut kovin tunnettu viileän etäisestä käytöksestään. Naisen lapset ja aviomies ovat kaikki yläluokaisen viileitä ja etäisiä jopa läheisimmilleen, niin Dianne on kyllä käytösmallin kuningatar ja selkeästi se ehnkilö jolta lapsetkin ovat tämän piirteen perineet.
Luonteeltaan nainen on hivenen ristiriitainen, mikä raastaa myös tätä itseään. Uskonnolliset piirteet yhdistettynä turhamaisuuteen ja tekopyhyyteen ovatkin naiselle ominaisia ristiriitaisuuksia kuten myös kylmän etäinen perhekeskeisyys. Kaikki tietävätkin, että de Montpellierien klaanissa perhe on kaikki kaikissa, eikä Diane eroa tästä millään muotoa, mutta tätä etäisempää perheenjäsentä saa loppupeleissä etsiä. Berryn herttuatar, Marie-Gabrielle du Plessis-Belliere, kreivitär de Montpellierin nuorempi tytär onkin joskus sanonut, että pystyisi laskemaan lapsuuden kohtaamisesna äitinsä kanssa yhdellä kädellä.
Diane de Montpellier on hyvin voimakastahtoinen ja anteeksiantamaton nainen jonka päätä ei niin vain pyörretäkkään. Nainen uskoo tiukasti oman yhteiskuntaluokkansa paremmuuteen ja näkee itsensä perheineen ehdottomana kärkipäänä tässä kermojen kermassa. Nainen kaikessa häikäilemättömyydessään myös haluaa varmistaa, että suku pysyy Ranskan aateliston huipulla. Keinoja kaihtamatta.
Versailles on myös naisen mielestä koko maailman keskus, ja tälle olikin suuri paikka vuosikausia siten luopua pestistään kuningatar Reginen taloudessa. Perheen perustaminen oli kuitenkin kunnianhimoisen naisen elämän tärkein tehtävä, ja epäonnistuminen miespuolisen perijän tuotamisessa vaikutti naisen luonteeseen hyvin syvästi. Diane ei koskaan antanut tätä anteeksi itselleen, Aviomiehelleen saatika tyttärilleen jotka syntyivät väärään sukupuoleen. Peitelläkseen omia vikojaan naisella onkin tapana huomautella hyvinkin pistävästi toisten ihmisten epäkohdista.
Taustaa: Jeanne-Marie Diane Maxime Élisabeth de Fortescue syntyi loppusyksystä Burgundissa vanhaan vara-kreivien sukuun. Perhe oli suuri ja lasten kasvatus olikin suurimmaksi osiksi kotiopettajattarien tehtävä, mutta perheen äiti piti tiukasti huolen, että tyttäret saivat ajanmukaisen aatelisneidolle soveltuan opetuksen sekä kasvatuksen. Dianeksi kutsuttu tyttö oli vuotta nuorempi kuin veljensä Jean-Philippe, joka myöhemin tulisi myös perimään perheen herraskartanon sekä vara-kreivin arvonimen.
Diane ei ollut sisaruksistaan se kaikista kaunein ja tästä johtuen hän kehittikin itsellen jo hyvin nuorena vahvan auktoriteetin ja koki tarpeelliseksi korostaa omaa paremmuuttaan muihin nähden tasapainottaakseen ulkoisien avujensa puutetta. Tytön äiti usein huokailikin, että Dianen olisi pitänyt syntyä 100-vuotta aikaisemmin, kun komeita naisia vielä ihannoitiin. Ylpeä ja vakava lapsi oli yllättävän vahvarakenteinen keijukaismaisiin sisariinsa nähden, mikä koitui tämän onneksi tulevaisuudessa. Siinä missä monet hentorakenteisista sisarista menehtyivät lapsuudessa erilaisille sairauksille, Diane selvisi niistä yllättävän helpolla mikä myös vahvisti tämän ajatusta omasta paremmuudestaan.
15-vuotias Diane oli tyylikäs ja majesteetillinen ilmestys debytoidessaan Versaillesin hovissa. Taitavana metsästäjänä ja sulavana tanssijana tunnettu neito herättikin paljon huomiota aikanaan, vaikkei tätä koskaan palatsin kaunottareksi voitukkaan tituleerata. Ehkä ne olivat nämä tekijä tai vanhempien oikein vetelemät narut, mutta Diane päätyi dauphine Reginen hovineidoksi ja nautti asemastaan useiden vuosien ajan. Kuuluessaan kunigattaren talouteen, Diane ansaitsikin hovin jäsenten keskuudessa liikanimen madame Etiketti, sillä tällä oli usein tapana huomautella etikettirikkeistä tai siitä mikä oli sopivaa tai mikä ei ollut sopivaa. Näin korkea asema hiveli Dianen turhamaisuutta ja auttoi huomattavasti tämän asemaa avioliittomarkkinoilla.
18-vuotias Diane avioitui Midas de Montpellierin kanssa saaden tällätavoin jälleen uuden kiiltävän merkinnän jo valmiiksi loistavaan sosiaalisien saavutustensa listaan, ottaessaan kreivittären arvonimen käyttöönsä. Diane onnistui nousemaan sosiaalisia portaita askeleen ylemmäs. Naisen sosiaalinen kipuaminen kohti korkeuksia kuitenkin keskeytyi piakkoin, kun kävi ilmi, että hänen olisi vetäydyttävä miehensä sukutilalle pikimmiten kun ensimmäinen raskaus alkoi näkyä. Toistuvat raskaudet pitivätkin Dianea vankinaan vuosikausi. Perheen epäonneksi kaikki lapset menehtyivät keskenmenoihin tai jo hyvin nuorena. Marie-Gabriellen syntymän myötä lääkärit kielsivätkin kreivipariskunnalta aviolliset velvoitteet sillä kreivittären ruumis ei enään kestäisi ainuttakaan raskautta.
Nainen oli kunniakkaasti kantanut 9 raskautta ja haudannut 7 lasta, minkä jälkeen tämä omistautuikin täysin siemauksin uudelleen elämälleen Versaillesin hovin pyörteissä, epätoivoisesti yrittäen lunastaa vanhan paikkansa hovin keskiössä.
3 kreikanvinttikoiraa pitivät Dianelle seuraa tämän antautuessa tuhalilevalle elämälle hovissa ja jättäen tyttärensä perheen maalaiskartanoon kotiopettajattarien kasvatettavaksi. Lapsiaan Diane kävi tervehtimässä joka joulu, ja silloinkin lähinnä moittien näiden puutteellista koulutusta, puuttuvia käytöstapoja tai mahdollisia etikettivirheitä. Kirjeitse äiti piti yhteyttä kahteen tyttäreensä, eivätkä lapset muista viettäneensä yhtään päivää saamatta äidiltään torujen täyteistä kirjettä joka vilisteli parannusehdotuksia tyttöjen elämään.
Vuosia myöhemmin Diane löysi elämäänsä uskonnon ja tyttärien avioiduttua hyviin perheisiin perheen lähes vararikkoon ajettu talous saatiin pelastetuksi, ilman, että vanhemmat menettäisivät kasvojaan julkisesti. Tyttärien astuessa Versaillesin seurapiireihin, kokivat vanhemmat aikansa koittaneen, ja rauhaisampi maalaiselämä alkoi houkutella yllättäen molempia. Liekö kyseessä kiristyneet kukkaronyörit vai vanhuus.
Tätä nykyään Diane nauttii elämästä eteläranskassa perheen maalaiskartanossa, kirjoittaen kirjeitä intohimoisesti vanhoille tuttavilleen Versaillesin ajoilta tai pitäen huolen kaukaisistakin sukulaisistaan sekä heidän tekemistään julkisista kömmähdyksistä jotka varmasti kantautuva madame Etiketin korviin de Montpellierin palatsin syövereissä.
Versaillesin palatsista kantautuneet skandaalinomaiset uutiset ovat tosin houkutelleet matriarkaalisen rautarouvan miehineen takaisin hoviin. Diane yrittääkin jälleen kerran lunastaa menetettyä paikkaansa hovin kiemuroissa ja häikäilemättömästi käyttää vanhoja, sekä uusia, suhteitaan hyväkseen ajaessaan perheensä etua.
De Montpellierien koritkartano eteläranskassa
(Kuvissa Chateau de Courances)
Nippelitietoa:
- Dianen parfyymi muodostuu Ruususta, Jasmiinista, Kielosta, sekoitettuna Myskiin, Meripihkaan ja Santelipuuhun. Muistuttaa Chanel no. 5
- Suosikkikukka on valkoinen lilja
- Juo teen mustana ilman sokeria. Pitää kitkerästä mausta.
- Lempileivonnaiset ovat kuivat sitruunakakut
- Kolme kreikanvinttikoiraa jotka on nimetty kreikan Gorgoneiden mukaan Medusaksi, Euruyaleksi ja Sthenoksi,
- Loistava ratsataja sekä ilmiömäinen metsästäjä.
- Suosikkisulka on fasaanin sulka
- Lempivärit ovat kirkas rubiininPunainen ja kyyhkyn Harmaa.
- Soittaa Cembaloa