Jacques Valenza
Apr 1, 2020 21:58:09 GMT 2
Post by Fyo on Apr 1, 2020 21:58:09 GMT 2
JACQUES VALENZA
Päivisin fusilieerikomppanian kapteeni, öisin Nouvelle vaguen jäsenJacquesin kappale
Nimi | Jacques Valenza, lempinimi Jacquet on käytössä vain läheisillä.
Ikä | Syntynyt 15.6.1752, täyttää vuonna 1778 26 vuotta.
Sukupuoli | Mies
Kansallisuus | Ranskalainen
Asema ja ammatti | Kolmas sääty, ylempi keskiluokka.
Jacques johtaa kuninkaallisen henkivartiokaartin Ranskalaisrykmentin Versaillesiin sijoitettua ensimmäistä komppaniaa. Sotilasarvoltaan Jacques on kapteeni.
Ranskalaisrykmenttiin kuuluu yhteensä 33 komppaniaa, joista sota-aikana sodissa on 22 komppaniaa ja Pariisissa 11 - jokaiseen Ranskalaisrykmentin pataljoonaan kuuluu neljä fusilieerikomppaniaa (110 miestä rauhan aikana, sota-aikana 150 miestä) ja yksi krenatöörikomppania (55 miestä).
Sodissa rykmentti toimii eliittijoukkoina ja sillä on tiettyjä etuuksia, kuten mahdollisuus valita oma taisteluasemansa. Ranskalaisrykmentti on pääosin jalkaväkirykmentti, mutta sillä on käytössään myös hevosia, ja se onkin Ranskan armeijan korkea-arvoisin jalkaväkiyksikkö.
Rauhan aikana Ranskalaisrykmentin joukot on sijoitettu pääosin Pariisiin, jossa sen jäsenet voivat harjoittaa omaa elinkeinoaan silloin, kun eivät ole palveluksessa. Pariisiissa osa Ranskalaisrykmentissä toimii pääkaupungin poliisijoukkojen tukena. Joka viikko Versaillesiin lähetetään 4 komppaniaa. Ranskalaisrykmentin tehtävänä on vartioida palatsin ulkopuolella (puutarhaa, portteja ym.) yhdessä Cent Suisses –rykmentin (Sveitsiläiskaartin) kanssa.
Aseinaan fusilieereilla on piilukkomusketti ja keihäät. Jacques omistaa myös kevyen, kaksiteräisen miekan (eng. smallsword), pienen veitsen (jota kantaa aina mukanaan) sekä pienikokoisen muskettipistoolin.
Työnsä lisäksi Jacques on poliittisen järjestön Nouvelle Vaguen jäsen. Jacques on järjestön yksi lojaaleimmista ja innostuneimmista jäsenistä, ja hänellä on jopa potentiaalia nousta liikkeen johtoon.
Perhe ja suhteet | Valenzat kuuluvat kolmanteen säätyyn, ylempään keskiluokkaan. Suku on tullut Ranskaan aikoinaan nykyisen Italian alueelta, Savoy-Piedmontista, ja tästä seuraa italialaisperäinen sukunimi. Jacquesin isoisä Giacomo Valenza ylennettiin aikoinaan korkea-arvoisaan virkaan henkivartiokaartin Ranskalaisrykmentissä palveltuaan Ranskan armeijassa maineikkaasti useamman vuoden ajan. Jacquesin isä Alain Valenza seurasi isänsä jalanjälkiä ja toimii tällä hetkellä Versaillesiin sijoitetun Ranskalaisrykmentin johtajana, ja on sotilasarvoltaan majuri. Perheeseen kuuluu myös äiti Genevieve Valenza sekä pikkusisko, 17-vuotias Giselle Valenza. Valenzat ovat maineikas ja arvostettu suku erityisesti kuninkaallisen henkivartiokaartin keskuudessa, ja ovat myös suhteellisen varakkaita. Muu perhe ei tiedä Jacquesin osallisuudesta kapinallisliikkeeseen, sillä hän pitää seikan visusti salassa perheeltään. Giselle on ainoa, joka on alkanut epäilemään jotain veljensä käytöksessä. Jacques asuu Ranskalaisrykmentin tiloissa heti Versaillesin pääportin jälkeen.
ulkonäkö
Jacquesin olemuksessa on pitkälti samanlaista voimakasta karismaa ja kovuutta kuin hänen isässään majuri Alain Valenzassakin, mikä on omiaan työhön, jossa tulee johtaa kerralla jopa sataa miestä. Jacques on aikalaisekseen pitkä (yli 180 cm), ja työn puolesta on nuorelle miehelle kertynyt jäntevä, jopa varsin lihaksikaskin vartalo. Silti kovasta kurista tunnettuun majuri-isäänsä verrattuna Jacquesin ulkomuotoa pehmentää äidiltään peritty vartalon solakkuus ja kasvonpiirteiden harvinaislaatuinen kauneus. Vaikka tätä puolta Jacques pyrkiikin mahdollisuuksien mukaan peittelemään, ei kukaan voi väittää, etteikö hän olisi ruskeine silmineen, kauniisti kaareutuvine huulineen ja kiharaisine hiuksineen varsin komea ilmestys. Kaunis poika –syndrooma onkin vainonnut Jacquesia lähes hänen koko ikänsä: se on herättänyt suhteettoman suurta ihailua naisväessä ja samalla naljailua miesvaltaisessa ympäristössä, kunnes Jacques oppi peittämään pehmeämmät piirteensä vakavan ja kovan olemuksensa alle. Jacques inhoaa hänen mielestään vähäpätöisiin asioihin, kuten ulkonäköön keskittymistä, eikä koe, että hänen komea ulkomuotonsa olisi lainkaan yksissä hänen sisimpänsä kanssa, joka vaalii aivan erilaisia arvoja. Jos Jacquesilta kysyttäisiin, hänen sopusuhtainen, komea ulkomuotonsa on tuonut hänelle pikemminkin vain harmia kuin mitään hyvää, Jacquesin tavoitteiden sijaitessa aivan muualla kuin nuorten naisten liehakoinnissa tai nuorten miesten välisissä kukkotappeluissa.
Parhaiten Jacquesin olemus kuvastaa varsin hyvin sanontaa ”tyyntä myrskyn edellä”. Palatsissa vietettyjen vuosien jäljiltä on nuoren miehen kehonkieleen tarttunut tietynlaista yläluokkalaisuutta: ryhti on aina sotilaallisen suora ja jämäkkä, katse ylväs, askellus reipasta ja määrätietoista, eleet ilmeikkään elegantteja. Silti pinnan alla kytevän palon ja voiman, tietynlaisen vaaran, voi vaistota miehen vakavasta, voimakkaasta katseesta ja jännittyneestä kehonkielestä. Toisaalta nuorimies henkii ympärilleen myös turvaa ja luottamusta, erityisesti silloin, kun sitä eniten tarvitsee. Kyltymätön nuoruudenpalo liekehtii kuitenkin ainaisesti nuoren kapteenin silmissä ja se antaa hänen koko olemukseensa voimaa ja karismaa, jota kunnioitetaan laajalti sotilaspiireissä. Nuori kapteeni on taitava, luotettava ja toisinaan jopa hivenen pelätty. Monelta osin siis kuin ilmetty isänsä, vaikka Jacquesin olemuksesta puuttuukin samanlaista jykevyyttä ja ronskiutta, josta hänen isänsä tunnetaan, ja siinä vilahtaa sitä samaa käytöstapojen hillittyä ylväyttä ja tietynlaista eleganttia arvokkuutta kuin hänen äidissään, Genevievessä, ollessaan koskaan kuitenkaan millään tavalla leuhkaa tai ylpeää, tai mitenkään teennäistä tai turhan hienostunutta – niiden ollessa asioita, joita Jacques ei voi sietää. Toisinaan sisäinen voima saa kädet elehtimään ja kasvot varsin ilmeikkäiksi ja äänen nousemaan, ja silloin tietää, että myrsky on päällä.
Nuoren kapteenin ääni on varsin pehmeän samettinen, mutta puhetapa on sitä vastoin kova ja voimakaskin, ja Jacques osaa myös käyttää kantavaa ja jämäkkää ääntään miehiään komentaessaan.
Oliivinvärinen iho, tummat hiukset ja kasvojen piirteet heijastavat hienovaraisesti Jacquesin italialaisia sukujuuria. Iho on auringon päivettämä lähes vuoden ympäri, sillä Jacquesin työ sisältää paljon ulkona oloa. Tämän lisäksi merellä vietetyt vuodet ovat jo piirtäneet alkavat naururypyt silmäkulmiin, vaikka Jacques ei olekaan kovin nauravaista sorttia. Lainehtivat, vahvat hiukset ovat kiiltävät ja lähes mustat, auringonvalon tuodessa esiin niiden lämpimänruskean pohjasävyn. Hiukset yltävät olkapäille, ja työssään hän käyttää valkoista peruukkia. Kasvot ovat hyvinkin sopusointuiset ja kaunispiirteiset. Silmät ovat tummat ja syvät, mutta nuoren miehen ideologian kovettemat, tuimat ja usein jopa tuomitsevat. Niiden intensiivinen ja vahva katse on monesta epämukavaa, jopa peltotavaa. Katsetta kehystävät tummat, pitkät ja suorat ripset, sekä vahvat kulmat. Suu taittuu joskus suureen hymyyn, ja se raottaakin hetkellisesti Jacquesin kovaa kuorta, paljastaen miehen ei-niin toivotun, äidiltään perityn pehmeyden. Leukaperät ovat miehekkäät, mutta eivät aivan yhtä vahvat kuin isällään. Parran Jacques ajaa pois tunnollisesti.
Puekutuminen heijastaa ylemmän keskiluokan laatua. Puvut ovat miehen maun mukaan usein varsin yksinkertaisia, mutta siististi pidettyjä ja tarvittaessa salonkikelpoisia. Työskennellessään Jacques pukeutuu Ranskalaisrykmentin univormuun, jonka tunnusomaisena piirteenä on sen punasinivalkoinen väritys. (Kuva univormusta täällä.)
Varusteisiin kuuluu myös nahkainen vyö- tai olkalaukku, jossa on aseen lataamiseen tarvittavia tarvikkeita. Tämän lisäksi Jacques pitää vyöllään miekkaansa ja ruutisarvea.
luonne
Courage, passion, determination
Jacques on innokas, intohimoinen ja hyvin kiihkeä, erityisesti mitä tulee omaan arvo- ja aatemaailmaan. Tämän ideologian maailma ja oma, siihen kietoutunut arvomaailma, ajaa kaiken edelle - se on hänen elämänsä merkitys ja tarkoitus. Vaikka Nouvelle vaguen ja sen ajaman aatteen arvomaailma onkin hyvä: sananvapauden painottaminen, jyrkän itsevaltiuden päättäminen, tasa-arvon edistäminen (tiettyyn pisteeseen asti) ja järjen ja tiedon korostaminen - ollessaan liikaa aatteensa syövereissä, Jacques osaa olla hyvin mustavalkoinen ajatuksissaan ja uskoo toisinaan täysin sokeasti omaan ideologiaansa - tämä ikään kuin menee ääripäähän omassa aatteessaan. Tämän takia Jacquesin on vaikea ymmärtää muita mielipiteitä, eikä hän myöskään koe teoissaan mitään väärää, vaikka joutuisikin niistä hirteen. Päinvastoin, aatteen ja omat tekonsa Jacques kokee tarkoituksekseen, velvollisuudekseen. Hän on valmis laittamaan itsensä likoon ja oman henkensä alttiiksi elämäntehtävässään. Vielä tähän mennessä Jacques ei ole ollut kiinnostunut perhe- tai rakkauselämästä, sillä ne vain haittaisivat häntä hänen päämäärässään. Tämä arvomaailma, elämän tavoite tai merkitys, määrittelee ja hallitsee koko hänen persoonaansa, niin hyvässä kuin pahassa.
Tähän liittyen Jacques osaa olla aika ajoin myös hyvin ennakkoluuloinen ja tuomitsee usein nopeasti muut ihmiset. Hän saattaa pitää mielipiteitään parempina, ”oikeampina”. Jacques on jokseenkin dominoiva ja haluaa, että asiat menevät aina tietyllä tavalla. Hänen saattaa olla vaikeus joustaa asioissa ja jopa ymmärtää muiden motiiveja tai toiveita.
Vähitellen kapteenin asemasta kuninkaallisessa henkivartiokaartissa on tullut enemmän peiteidentiteetti ja kyky elättää itseään ja näin ollen ajaa aatetta eteenpäin. Ristiriita kahden minän välillä on valtaisa, mutta aiemmin aidosti tunnollinen ja vastuullinen sotilas on muuttunut nyt epäaidoksi, mutta yhä edelleen hyväksi, arvostetuksi ja kovaa kuria pitäväksi kapteeniksi.
Jacquesin persoonaa hallitsee tietynlainen kurinalaisuus, päättäväisyys, määrätietoisuus, tehokkuus ja kyky toimia, silloin kun sitä tarvitaan. Isänsä tavoin hän on tarkka säännöistä: asiat pitää tehdä kunnolla, kunniallisesti.
Jacques on aina ollut oikeudentajuinen, mutta ideologiansa sokaisemana olisi kykenevä äärimmäisissä tilanteissa jopa murhaan. Näin ollen ideologia voi mahdollisesti ajaa jopa inhimillisyyden edelle. Tämä on Jacquesin pelottava ja vaarallinen puoli, joka toisinaan tulee esille hänen sanoistaan tai pienistä teioistaan. Jacques kokee, että uhrauksia on tehtävä suuremman hyvän edestä. Motiivi aatteeseen mukaan lähtemiselle tulee Jacquesin tarpeesta muuttaa maailmaa ja korjata sen vääryydet.
Jacques on kuitenkin hyvin lojaali ja puolustaa läheisiään viimeiseen asti. Ristiriitoja voi tulla ainoastaan siinä tapauksessa, että joku pakottaisi Jacquesia luopumaan aatteestaan tai asettuisi sitä vasten poikkiteloin. Kukaan Valenzojen perheessä ei tiedä Jacquesin osallisuudesta Nouvelle Vagueen tai kuinka vahvasti tämä on mukana aatteessa - isä, majuri Alain Valenza, on erityisen ylpeä Valenzojen asemasta ja hyvin uskollinen kruunulle. Muutaman tein-iän konfliktin jälijiltä Jacques ei ole ottanut valistusaatetta puheeksi isänsä kanssa, sillä oma identiteetti on pidettävä salassa.
Jacquesilla on kuitenkin voimakas tarve pitää huolta perheestään, erityisesti äidistään ja pikkusiskostaan Gisellestä. Vaikka Jacquesta saa helposti kovan vaikutelman, on hänellä oikeasti halu auttaa muita, eikä hän jätä ketään avuntarvitsijaa pulaan. Motiivi joka on johtanut hänet myös osittain aatteen pauloihin. Toisaalta, jos Jacques kokee, ettei joku ansaitse empatiaa tai ymmärrystä, ei sitä häneltä liiemmin myöskään heru. Jacques näkeekin, että kun leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Hän on itse vastuullinen ja kokee, että ihmisen pitää ymmärtää tekojensa seuraudet. Hänellä ei juuri riitäkään myötätuntoa tai ymmärrystä niille, jotka itse aiheuttaneet ongelmiaan. Jacques on myös vaativa, niin itselleen kuin muille. Nuorimies on luonteeltaan kuitenkin luotettava ja uskollinen ja tekee aina sen, minkä on luvannut.
Jacquessa on tietynlaista karismaa, ja innostuessaan hän voi jutella itselleen tärkeistä aiheista monta tuntia ja innostaa myös muita mukaan. Hän on hyvä puhuja ja osaa käyttää niin kehonkieltä kuin hyviä argumenttejakin tuekseen. Nouvelle vaguessa Jacques on arvostettu monen silmissä innostuneisuudensa ja omistautuneisuudensa takia. Päättäväisyytensä, omistautuneisuutensa ja määrätietoisuutensa takia Jacquesilla on jopa potentiaalia nousta liikkeen johtoon. Jacquesille on tärkeää Nouvelle vaguen johtajan mielipide hänestä, ja hän haluaakin antaa vastuuntuntoisen kuvan itsestään, kuvan, että ottaa liikkeen ja sen aatteen vakavasti. Tietynlaista suoritumispaineita onkin havaittavissa. Jacques kun haluaa aina tehdä työnsä hyvin.
Vaikka Jacques on tietyllä tapaa hyvinkin idealisti, on hän myös rationaalinen, ja ymmärtää, mistä naruista tulee vetää, jotta palaset loksahtavat paikoilleen. Maailmankuva miehellä on kyyninen, eikä hän ole hauskinta tai kepeintä seuraa, erityisesti silloin kun pitäisi toimia. Nuori kapteeni on älykäs, mutta toisinaan liian tunteidensa vietävänä. Hän onkin perinyt Valenzojen tulisen ja pelottavan temperamentin, vaikka käytös on useimmiten hillittyä ja palatsissa vietettyjen vuosien jälkeen myös tietyillä tapaa ylevää.
Nuori kapteeni on oppinut, osaa kirjoittaa ja lukea, ja tietää paljon maan politiikasta ja historiasta. Hän lukee paljon valistusajattelijoiden teoksia ja kirjoittaa myös itse Nouvelle Vaguen omaan lehteen.
Jacquesta paljastuu myös mukava ja kevyempi puoli, kun hän oppii luottamaan ja pääsee ennakkoluulojensa yli, ja silloin kun hän ei ole liikaa kiinni ideologiassaan tai työssään. Kyllä Jacqueskin osaa nauraa ja pitää hauskaa, vaikka usein pyrkiikin jarruttelemaan liikaa turhaa ilonpitoa...
menneisyys
Jacques syntyi Versaillesissa 1752 mainekkaaseen Valenzojen perheeseen toisena poikana. Esikoinen Beuamont kuoli keuhkokuumeeseen Jacquesin ollessa seitsemän vanha, joka johti siihen, että Jacquesilta on aina vaadittu paljon. Hänestä odotetaan seuraavaa kuninkaallisen henkivartiokaartin Ranskalaisrykmentin majuria isänsä jälkeen.
Jacques liittyi armeijaan nuorena, vietti 16-18 -kesäisenä aikansa merivoimissa ja liittyi sitten heti 18-vuotiaana tilaisuuden koittaessa kuninkaallisen henkivartiokaartin Ranskalaisrykmenttiin. Hän vietti kolme ensimmäistä vuottaan Pariisissa, mutta ylennyttyään luutnantiksi, sijoitettiin hänet 21-vuotiaana Versaillesiin. 22-vuotiaana Jacques yleni kapteeniksi ja hänen tehtävänään on siitä lähtien ollut hallinnoida ja vastaanottaa Versaillesiin lähetettyjä Ranskalaisrykmentin joukkoja.
Ennen merille lähtöään Jacques heräsi teini-ikäisenä murrosiän myllerysten ja kasvavan oman identiteetin ja arvomaailman haun keskellä yhteiskunnan vääristyneen tilaan, jota pääsi seuraamaan sekä kolmannen säädyn että palatsin aateliston näkökulmasta. Jacques törmäsi valistusaatteeseen ja alkoi lukea kuuluisien ajattelijoiden kirjoja ja jakaa näiden mietteitä. Aate kasvoi hänen sisällään merillä ja Pariisissa vietettyjen vuosien aikana. Palattuaan Pariisista Versaillesiin Jacques löysi Nouvelle vaguen ja liittyi sen jäseneksi, joka entisestään on vakiinnuttanut aatteen merkitystä hänen elämässään ja sydämessään. Vähitellen vuosien saatossa Jacques on osoittanut paikkansa ja arvonsa liikkeessä, ja saanut tämän takia hyvinkin vastuullisia tehtäviä.
muuta
Ylennyttyään korkeampaan sotilasvirkaan Jacques sai käyttöönsä mustan arabianhevosen, jonka hän nimesi Baliukseksi kreikkalaisen mytologian mukaan. Jacques viettää mielellään aikaansa Baliuksen kanssa. Hän kokee hevosen seuran rauhoittavaksi, ja on tottunut unohtamaan Nouvelle Vagueen tai työhönsä liittyvät ajatuksensa sen seurassa. Baliuksen seurassa Jacquesta tuleekin esiin hänen pehmeämpi, luonnollinen puolensa.