Claude Laurentin Théodore de Benoit

Nimi: Claude Laurentin Théodore de Benoit
Kutsumanimi: Prinssi Claude, teidän majesteettinne, vain perheen kesken Claude
Ikä: 24 vuotta
Sukupuoli: mies
Kansallisuus: ranskalainen
Asema/Sääty: Ranskan dauphin
Siviilisääty: Naimaton

Claude on syntymäjärjestyksessä kuningas Theodoren ja hänen vaimonsa, kuningattaren toinen poika. Nuori mies on siis nähnyt monenmoista hovissa monenmoista. Palvelijoiden lisäksi hänellä ei ole juurikaan kontakteja alempiin säätyihin.

Timothyn, vanhemman veljensä ja aiemman dauphinin, kuoleman jälkeen Claude on kokenut olonsa murtuneeksi ja hän on joutunut miettimään enemmän asemaansa kuin koskaan ennen. Uusi rooli on ollut prinssille henkisesti raskas, sillä veljekset olivat suhteellisen läheisiä. Vanhempiensa sekä nuorempien sisarustensa kanssa Claude on myös melko läheinen, mutta muuten prinssillä on tunnetusti ollut vain vähän läheisiä ystäviä.

Nuorempana Claude vietti muutaman vuoden Itävallassa äitinsä sukulaisten luona, joten hänellä on vanhoja tuttavia Ranskan ulkopuolella.




Ulkonäkö




Jos ei tietäisi kyseessä olevan Dauphin, nuorta miestä voisi kuvalla hämmästyttävän geneeriseksi ja tavallisen näköiseksi nuoreksi mieheksi pyöreine kasvoineen ja rienaavan paljon perunaa muistuttavan, hieman liian pitkän nenänsä kanssa. Mutta koska kyseessä on kruununperijä sellaista ei voi sanoa.
Varsinkaan kun tuon iholla on tietty, lämmin sävy, joten hän ei näytä niin kalpealta ja kesäisin tuo vielä saattaa ruskettua! Onneksi prinssi yleensä muistaa välttelemään liikaa auringonpaistetta ja pyrkii korjaamaan vikojaan pukeutumisellaan.
Ruumiinrakenteeltaan Claude on hoikahko, mutta muun muassa miekkailun ja ratsastuksen ja muiden urheiluharrastusten ansiosta hän ei ole hontelo nuori mies, vaan hänellä on myös ruista ranteessa. Mikä ei ole omiaan lisäämään prinssin aristokraattistavaikutelmaa.
Pituudeltaan Claude on keskimittainen mikä tuota hieman harmittaa ja prinssi käyttääkin hyvällä maulla tehtyjä korkoja kengissään.

Clauden hiukset ovat sävyltään tummanruskeat, melko lailla samanväriset kuin isällään. Hiukset ovat lainehtivat ja ulottuvat suurin piirtein olkapäille asti. Jos Claude ei käytä peruukkia, hän solmii hiuksensa yleensä samettirusetilla niskaansa. Hänellä on vartalossaan paljon luomia, jonka lisäksi pieni syntymämerkki vasemman jalkaterän sisäpuolella, kantapään kohdalla.
Viimeaikoina hänen kuninkaallisen korkeutensa kasvoillla on ollut lähes jatkuvasti luettavissa huolestuminen ja miehen hurmaavinta piireettä, hymykuoppia, ei juueu ole näkynyt. Prinssin ruskeanvihreissä silmissäkin on katse joka saa prinssin näyttämään vanhemmalle kuin mitä tuo todellisuudessa on.

Prinssinä Claude pukeutuu asemansa mukaisesti; hänet näkee usein juhlissa tyylikkäissä, kalliissa vaatteissa. Aivan kaikkiin muoti-ilmiöihin prinssi ei kuitenkaan lähde ja hänen tyyliään voidaan pitää jossain määrin jopa konservatiivisenä.
Prinssi ei kuitenkaab mielellään näytä aivan samalta kuin muut ja saattaa sille päälle sattuessaan yllättää jollain aivan uudella. Prinssin ei kuitenkaan juuri koskaan nähdä kuluttavan suuria summia carderobensa sisältöön, joten häntä ei voi pitää sen suhteen tuhlailevana. Tai edes keikarina.

Claude käyttää harvoin muita koruja kuin yksinkertaisia, sileitä sormuksia, mutta hänellä usein kaulassaan paidan alla piilossa melkein aina ohut kultanaua, josta roikkuu kapea kultasormus. Sormus oli alun perin merkki Clauden salakihlauksesta nuoren itävaltalaisen aatelisneidin kanssa, mutta nykyään sormuksella on vain tunnearvoa. Claude ei pidä korua esillä ikinä, mutta hän pitää sitä mielellään mukanaan onnenkaluna.

Kuvissa Jannis Niewöhner



Luonne



Claude tuomitsee

Isänsä tavoin Claude ei ole hyvä puhumaan itsestään tai tunteistaan. Kruununperijänä hänen on myös ollut entistä vaikeampi uskoutua ihmisille. Prinssi on kuitenkin sosiaalisesti lahjakas, jonka takia hän on usein heti kartalla erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joihin hän sopeutuu usein heti. Juuri sosiaalisen älynsä ansiosta Claude on melko suosittu hovissa. Varsinkin kun hänen kuninkaallinen korkeutensa on hyvä keskustelemaan sekä tyhjänpäiväisistä aiheista, että vakavista asioista. Hän on myös hyvä kuuntelija, vaikka aihe ei kiinnostaisi lainkaan.
Usein keskustelijat paljastavatkin itsestään huomaamattaan enemmän kuin oli tarkoitus. Ehkä se johtuu siitä että prinssin seura on niin mykistävää, tai sitten siitä, että prinssillä on luottamusta herättävä katse ja taito lukea ihmisiä herkällä tavallla.

Hovissa vietetty lapsuus on opettanut prinssin hillitsemään ja peittämään todellisia tunteitaan. Nuorukaisesta saakin helposti, osittain ihan tarkoituksella, viileän ja etäisen vaikutelman. Normaalisti jos tilanne vaatii jonkinlaista omien tunteiden analysointia, ryhtyy Claude usein vitsailemaan, tai jättää keskustelun hyvin lyhyeksi. Todella hermostuessaa, tai innostuessaan esimerkiksi hevosista puhuttaessa, Clauden posket alkavat kuumottaa ja puhetahti kiihtyy.
Prinssi on hyvin lukenut ja saanut erinomaisen kasvatuksen. Hän on erityisen kiinnostunut uusista filosofisista aatteista, taiteista ja tieteistä. Sekä hevosista.

Vaikka prinssi on perillä uusista aatteista ja kannattaa niistä osaa on hänen majesteettinsa kuitenkin säätynsä lapsi ja esimerkiksi uskoo perinteisiin ritariarvoihin ja aatelisten tärkeyteen nimenomaan moraalisena esimerkkinä tavalliselle kansalle.
Clauden valveutuneisuus näkyy ennemmin tiedostuksena hovin elämäntavan keveydestä, jopa tuhlailevaisuudesta ja sen miettiminen ja pohtiminen pitää toisinaan murehtimiseen taipuvan nuorukaisen hereillä. Hän rakastaa kyllä hovia, mutta esimerkiksi Itävallassa vietetty aika näytti prinssille toisenlaisen hovin joka ei herättänyt hänssä samalla tavalla ristiriitaisia tuntemuksia.
Mutta voisiko Versailles edes olla jotain muuta kuin Versailles?


Mies on kruununprinssiksi tultuaan ollut aiempaa kiinnostuneempi rahvaan asioista. Osin, koska hän tiedostaa ettei kansa ole täysin tyytyväinen. Mies näkee asemansa Jumalan antamana, mutta kokee olevansa velvollinen olemaan valistunut hallitsija, Herra auttakoon kun se päivä sitten joskus on koittaakseen. Claude ei suhtaudu kansan alimpiinkaan kerroksiin väheksyvästi, vaan ehkä ennemmin holhoavasti. Prinssi ei kuitenkaan koe osaavansa lähestyä kansaa tai edes tiedä miten näille tarkalleenottaen edes puhutaan, minkä takia hän yleensä suhtautuu palvelijoihinkin viileän kohteliaasti, yrittäen joskus jopa ymmärtää näitä ja muistaa heidän nimensä.


Menneisyys
Claude syntyi Ranskan kruununprinssiparin toiseksi pojaksi. Hän oli vasta pieni lapsi, kun hänen isoisänsä kuoli ja hänen isästään tuli Ranskan seuraava kuningas, Thédore XV. Uusi asema sai isän masentumaan useammaksi vuodeksi, jonka vuoksi Claude ei aivan pienenä juurikaan ollut tekemisissä isänsä kanssa. Eikä äitinsäkään joka oli säännöllisen epäsäännöllisesti raskaana ja liian väsynyt näkemään muita lapsiaan. Muuten hänen lapsuutensa oli yltäkylläistä ja turvattua, eikä ainakaan materiaa ja ulkoisesti mikään ollut huonosti. Claude oli lapsena melko lailla samanlainen rasavilli kuin veljensä ja isänsäkin, mutta ajalle tyypillinen kasvatus kuitenkin opetti prinssin hillitsemään mielihalujaan ja rauhoittumaan.

Kuusitoistavuotiaana Claude lähti neljän vuoden kestävälle vierailulle äitinsä kotimaahan Itävaltaan, jossa hän tutustui paremmin äitinsä sukulaisiin. Claude ihastui kovasti Itävallan hoviin ja palaaminen oli vaikeaa, varsinkin kun prinssi löysi Itävallasta neitosen, Sabinen, johon hän rakastui. Heidän aikomuksenaan oli alun perin mennä naimisiin keskenään, mutta Clauden asema esti heidän aikeensa. Pariskunta kuitenkin salakihlautui, jonka lisäksi he kirjoittelivat toisilleen ahkerasti. Romanssi kuitenkin väljähti ajan mittaan ja Sabine nai toisen.

Claude vietti Itävallasta palaamisen jälkeen aikaa tuttaviensa kanssa aiheuttamatta sen suurempia skandaaleja tai kohuja palatsissa.
Häneltä kuitenkin meni pasmat hetkittäisesti sekaisin entisen rakastetun Sabinen ilmaantuessa yhtäkkiä hoviin. Kaksikko törmäsi toisiinsatanssiaisissa, mikä aiheutti kiusallisen tilanteen Clauden, Sabinen sekä prinssin seuralaisen Inésinvälillä. Kaksikon tunteet eivät kuitenkaan lämmenneet enää uudelleen, ehkä koska prinssillä oli niin paljon ajateltavaa muun muassa Itävallan arkkiherttuatar Jacquelinen asioiden selvittelyn kanssa. Onneksi sekin on nyt taakse jäänyttä elämää ja Claude muistelee kaikkea sitä vain hyvällä tapaa nuoruuden hupsuutena.

Valitettavasti tämän 'nuoruuden hupsuuden' uudeksi kohteeksi nousi itse arkkiherttuatar, joka oli kuitenkin hänen isoveljensä, Timothyn luvattu ja Claude päätti yleisen edun nimissä antaa asian olla.
Muutoinkin prinssin naisseikkailut ovat olleet vähäisiä ja häntä ei voi sanoa kokeneeksi rakastajaksi, mistä on jopa juoruiltu enemmän kuin prinssin mahdollisista suhteista.

Timothyn traagine kuolema romahdutti Clauden, joka oli aina ennen yrittänyt parhaansa pitää yllä huoletonta ja rentoa kulissia. Timothyn hautajaisissa hän toivoi lähinnä voivansa vain kadota paikalta. Claude ei mielestään ole ansainnut kruununprinssin asemaa, minkä lisäksi hän syyttää itseään Jacquelinen sekoittamisesta mukaan tähän kaikkeen. Hänen on myös ollut vaikea ymmärtää, miksi muut eivät voi edes esittää surevansa aidosti kruununprinssiä. Masennus onkin hiipinyt prinssin mieleen ja hänellä ei ole enää energiaa olla sama ystävällinen itsensä kuin aiemmin.

Vielä jubilee juhlien aikaan prinssi ei ole päässyt yli veljensä tragediasta, mutta hymyilee silti urheasti, osin vanhempiensa vuoksi.

Muuta
Claude puhuu hyvin ranskaa, latinaa ja saksaa, jonka lisäksi hän on opiskellut italiaa ja englantia. Mies osaa sekalaisia sanoja useista muistakin kielistä. Claude on muutenkin kiinnostunut kieltenopiskelusta sekä itsensä sivistämisestä.

Joskus Claude yrittää takoa pikkuveljeensä Josueenkin intoa kirjojen lukemiseen, mikä onkin ilmeisesti toiminut, sillä Josue on ruvennut pitämään lukemisesta huomattavasti enemmän kuin muutama vuosi sitten.

Claudella on kaksi suosikkihevosta, joista toinen on punertava ruunikko ja toinen taas vaalea kimo. Molemmat on tuotu ulkomailta.