Désirè Lucia-Marié de Foix-Lenoir

Nimi: Désirè Lucia-Marié de Foix-Lenoir

Ikä: 26 (syntymäpäivä 12.4)
Sukupuoli: Nainen
Kansalaisuus: Uskollinen Ranskan kuninkaan alamainen

Asema:
Eelä-Ranskasta olevan suvun vesa. Varakreivin perijän vanhin tytär.
Désirén kuiskitaan olevan jo liian vanha naimisiin. Hänet oli alunperin kihlattu aragonialaiselle markiisille, mutta miehen kuoltua traagisesti metsästysonnettomuudessa ei Désirèlle ole löytynyt sopivaa kosijaa.

Perhe:
- Isä: Jean-Baptiste Chavier de Foix-Lenoir, keuhkotautinen normandialainen tuomari. 56. Foixin varakreivin ainoa poika. Sairastaa parantumatonta keuhkotautia. Asuu Foixissa.
- Äiti: Désirè née du Robin, tuomari ja varakreivi Henri du Robinin tytär. 48. Pidetään yleisesti ottaen rumana naisena, joku on jopa puhunut noituudesta. Asuu Foixissa ja hoivaa miestään. Tulee perimään vanhemmiltaan huomattavan omaisuuden.
- Vanhin sisar: Esther, kuollut muutaman kuukauden iässä tuntemattomaan lastentautiin.
- Vanhin veli: Jéan-Pierre Étienne de Foix-Lenoir. 30. Jéan-Pierre on henkisesti jälkeenjäänyt, asuu luostarissa.
-Nuorempi isoveli: Nimi: Henri Jean-Baptiste de Foix-Lenoir. 28. Tutkimusmatkailija, Versailles.
-Toinen sisar: Beatrix Esther de Foix-Lenoir, 23. Avioitui juuri Jacques de Montcada, Marsanin tulevan kreivin kanssa.
-Nuorin veli: Francis Geoffrey de Foix-Lenoir, 20. Iloinen ja taiteellinen nuori mies. Francis oli vähällä hukkua 7-vuotiaana suvun linnan vanhaan vallihautaan ja tästä episodista pojalle jäi vaivaksi kaatumatauti. Hänkään ei siis ole hovikelpoinen, vaikka ehdottaman terävä ja taiteellisesti hyvin lahjakas nuorukainen onkin. Asuu Foixissa.
- Isänisä: Pierre Eduard de Foix-Lenoir, Foixin varakreivi. 82. Vanha ja suku tavallaan jo odottaa tuon kuolevan piakkoin, joskin vanha varakreivi itse on toista mieltä asiasta. Asuu Foixissa.
- Isänäiti: Jimena de Çana. Kuollut, 53 vuoden iässä.
- Kolme tätiä, joista nuorin, Clementine, on abbedissana Auden alueella olevassa luostarissa.
-Äidinisä: Henri du Robin. Toimii Normandian alueella tuomarina. Ostanut ja osin palvelusvuosiensa ansiosta saavuttanut varakreivin arvon. Kuivakka mies, joka on nuoruudessaan käynyt kaksintaistelun jos toisenkin. 73.
- Äidinäiti: Henrietta Esther Lucille Martin, née Robert. Rikkaan kangaskauppiaan tytär. Jäänyt aikoinaan leskeksi ensimmäisestä avioliitostaan vanhan ja varakkaan jalokivikauppiaan kanssa solmitusta lapsettomasta avioliitosta. Erittäin tarkka ja suunnitelmallinen nainen. Henri-Petit on hänen suosikkinsa ja isoäiti kustansi pitkälle pojan matkat.


Menneisyys

Désirè syntyi vanhaan sotilas-aateliin kuuluvalle Jean-Baptiste d'Foix-Lenoirille ja hänen vaimolleen Désiré:lle (née du Robinille).
Vaikka de Foix-Lenoire suvulla on pitkät sotilasperinteet, kunninanhimoinen Jean-Baptiste ei ollut seurannut sukunsa sotaisia perinteitä heikon terveytensä vuoksi, vaan päätyi tuomariksi. Toimessaan hän tutustui normandialaiseen tuomari Henri du Robiniin, joka oli asemalla ja rahalla aatelisaseman saanut lakimies. Osa puhuu että nuori de Foix-Lenoire huijattiin tai huumattiin avioliittoon du'Robinin ruman tyttären kanssa, mutta Désirèn ja Jean-Baptisten liittoa pidettiin alunperin pienimuotoisena skanadaalina.

Pariskunta sai pian esikoisensa, tyttären, joka kuoli kuitenkin parin kuukauden iässä. Toinen lapsi, Jéan-Pierre, syntyi noin vuosi esikoisen kuoleman jälkeen. Seuraavat neljä lasta syntyivät tasaisesti, parin-kolmen vuoden välillä toisistaan, kunne lääkärit totesivat, ettei Désirèn ollut turvallista saada enempää lapsia.
Jéan-Baptistella onkin ollut tästä asti rakastajatar, jonkinlainen kurtisaani, mutta nainen asuu omassa asunnossaan, eikä ole epäilystäkään ketä mies palvoo. Heidän avioliittoaan voidaan siis pitää varsin onnistuneena.

Jos Désirè olisi ollut poika olisi perhe luultavasti ollut helisemässä kahden vilkkaan, suunnilleen saman ikäisen poikalapsen kanssa, niin samanlainen ajatusmaailmalla tyttärellä ja hänen veljellään Henrillä on. Perheen toinen ja kolmas lapsi tulivat toimeen mitä erinomaisimmin.
Myös Beatrix osallistui seikkailuihin kasvettuaan tarpeeksi vanhaksi. Milloin Désirè rakensi sisarustensa kanssa lauttoja ja seilasi niillä vallihaudassa, milloin lähti seikkailemaan Foixin alueen vuoriin ja metsiin.
Siinä missä Henrin seikkailunhalua siedettiin, pyrittiin nuoren neidin toimia rajoittamaan.

Veli järjestettiin matkoille, Désirèlle etsittiin jo kuumeisesti puolisoa, häntä opetettiin musisoimaan, tanssimaan ja maalaamaan. Lisäksi, koska perhe ei ollut varakas, tuo oppi kaikkea ei niin hienoa, kuten ruuanlaittoa.
Isän myönnytykseksi tytär sai opetella ampumaan ja tuosta tuli siinä todella hyvä. Rämäpäinen tytär aiheutti vanhemmilleen päänsärkyä pukeutumalla pojaksi ja karkailemalla, ratsastamalla vuorilla ja kiroilemalla tilanteissa joissa ei olisi pitänyt. Tuntui että myös Désirèllä oli samanlaiset levottomat jalat kuin veljellään Henrillä.

Désirèn ollessa 19 perhe löysi tuolle täydellisen puolison: espanjalaisen markiisin. Häitä valmisteltiin huolella ja jo kihlajaiset itsessään olivat suuri voimainponnistus köyhähkölle suvulle.
Désirè oli aidosti ihastunut sulhaseensa ja odotti mielenkiinnolla avioliittoa. Myös Javier oli valmis pitämään hänestä, mutta Luoja päätti toisin. Metsästysretki Désirén miessukulaisten kanssa päättyi katastrofiin kun Javier putosi ratsailta jahdatessaan peuraa. Javier kuoli välittömästi murtaessaan niskansa.

Siitä asti Désirè on hoitanut kartanoa Foixissa ja ilmoittanut ettei ollut valmis uusiin naimisiin. Kunnes nyt Henrin sairastuminen sai perheen keksimään tarpeeksi hyvän syyn lähettää Dèsirè Versaillesiin.


Ulkonäkö

Desi on mitaltaan 168cm pitkä. Vartaloltaan kyseessää on luontaisesti hoikka nainen, korsetin kanssa naisen vyötärö on mitä kapein ja tuon koko olemus äärimmäisen elegantti. Hänessä on luontaista ryhtiä ja itsevarmuutta.

Hänen olemuksensa ei kuitenkaan ole rento, vaan tuo vaikuttaa olevan useammin lähtemässä kuin jäämässä. Désirèn on vaikea pysyä liikkumatta paikoillaan pientä hetkeä kauemmin. Usein hän naputtelee asioita toisiaan vasten, heiluttaa istuessa jompaa kumpaa jalkaansa, naputtaa kengänkärkeä lattiaan tai tuolinjallkaa tai etsii uusia kohteita vaeltelevalle huomiolleen.
Ruskeanpunertava tukka on kihara ja saanut kasvaa pitkäksi. Kasvoilla on pisamia luonnostaan ja niitä nainen peittää sosiaalisia tilanteita varten erittäin ahkerasti meikkikerroksella. Muuten kasvot ovat virheettömän oloiset. Ripset saisivat olla naisen omaan makuun pidemmät mutta silmät ovat kauniin väriset: jostain sinisen ja vihreän väliltä.
Kulmakarvat ovat voimakkaat, eivätkä nekään aivan vastaa kauneusihanteita.

image.png

Veljensä Henrin rinnalla on helppo huomata heidän olevan sukulaisia. Desillä on samalla tavalla kevyen kyömy nenä ja leuan muodossa on jotain samaa.

Hänellä on molemmissa polvissaan pitkät arvet lapsuuden seikkailuista ja tunnistettava luomi oikean rinnan alla, mutta sitäpä ei ole kukaan erityisemmin päässyt näkemään.

Désirè suosii vaaleaa ja sinistä pukeutuessaan, mutta perheensä rahatilanteen vuoksi hänen vaatteensa eivät ole yleensä viimeisintä muotia, tai ainakaan alunperin viimeisimmän muodin mukaisia.
Hän suhtautuu kuitenkin muotiin ja sen mukaiseen pukeutumiseen huomattavasti veljeään intohimoisemmin ja haluaa oikeastikin olla vakavasti otettava nainen, mahdollinen puolisokin kenties jos oikea henkilö osuu kohdalle!
Hän on valmis käyttämään peruukkeja, meikkejä ja kaikkea tarvittavaa ollakseen oikeasti vakavasti otettava nainen.

Luonne

Dèsiré on luonteeltaan vilkas, eloisa ja seikkailunhaluinen, isänsä suvun tapaan. Nämä eivät kuitenkaan ole positiivisia ominaisuuksia hyväsukuiselle neidolle ja häntä on .
Ikä on ehkä taittanut pois pahimman rämäpäisyyden, mutta kyllä häntä voi edelleen sanoa jossain määrim yllytyshulluksi.
Hän ei etenkään lapsena pelännyt mitään tai ketään, kunnioittikin vain muutamia. Hänellä oli kotiopettajatar, mutta ei kauaa. Muuten perhe yritti opettaa tytärtään sopivin tavoin nuoreksi neidiksi. Mademoisellen seikkailunhalua oli kuitenkin vaikea suotsia.

Désirèn oli vaikea sopeutua tytöksi ja nuoreksi neidiksi. Kasvatus korsetteineen ja muineen kuitenkin kouli lopulta itsepäisen nuoren naisen, sillä olihan se tuon omaksi parhaaksi.
Vaikka hänestä kasvatettiin soveliaalla tavalla uskonnollinen ja muutenkin sopiva

Nainen on kaikesta huolimatta utelias mieli ja hän on opiskellut osin omatoimisesti lukemalla ajatuksia ja oppineiden töitä. Häntä voi pitää valveutuneena oman aikansa seuraajana jolla on mielipiteitä monista asioista. Itsepäinenkin nainen on niiden asioiden suhteen joita pitää tärkeinä.

Désirè on herkkä toisten ihmisten surulle ja pahalle mielelle. Etenkin lasten ja vähempiosaisten kärsimys saavat hänet surulliseksi.

Nainen on musikaalisesti lahjakas, mutta hänellä ei ole tarvittavaa kärsivällisyyttä kehittää taitojaan erityisen pitkälle. Lisäksi Desi on huono ottamaan vastaan negatiivistä palautetta ja ohjeita. Tietysti ikä on tasoittanut kuumapäisyyttä ja levottomuutta. Samoin kihlatun epäonnekas kohtalo.
Perhettä kohdanneet muut tragediat ovat aina iso asia Désirèlle ja nainen toivoo jonain päivänä voivansa perustaa perheen, mutta kolmenkymmenen ikävuoden lähestyminen saa hänet epäilemään ettei sitä kohtaloa ehkä ole varattu hänelle.

Dèsirè on uskonnollinen aikakaudelle tyypillisellä tavalla ja häntä voidaan sanoa sivistyneeksi ja älykkääksi. Jopa uskaliaaksi ja kapinalliseksi.

Suhteet perheen ulkopuolelle:

- Kaukaista sukua Foixin kreivittärelle.
- Pikkuserkku Herman de Combemartinin kanssa


Puhutut kielet:

- Ranska ja espanja äidinkielen tasoisesti.
- Latinaa melko hyvin
- Portugalia, italiaa ja saksaa jonkin verran