Sharlene Hohenzollern
Nov 5, 2018 15:43:23 GMT 2
Post by Meli on Nov 5, 2018 15:43:23 GMT 2
Prinsessa Sharlene
Kuvassa tuntematon
Kokonimi: Sharlene-Adélaïde Mélisande Skyler Hohenzollern
Kutsumanimi: Prinsessa Sharlene
Titteli: Preussin prinsessa ja Königsbergin herttuatar Sharlene Hohenzollern
Syntymäpäivä: 16.3.1758
Ikä: 21 vuotta (vuonna 1779)
Sukupuoli: nainen
Kansallisuus: preussilainen
Asema/sääty: Preussin nuorempi prinsessa/kuninkaallinen
Tehtävä: Preussin edustaja Ranskassa
Siviilisääty: naimaton
Suhteet
Perhe:
Preussin kuningas Friedrich Raimund I (isä)
Preussin kuningatar Grete Hohenzollern (os. von Lewerenz) (äiti)
Preussin kruununprinsessa Leanora-Rosangela Hohenzollern (s.1752, 26v.) (isosisko)
Sharlene ei ole oikein koskaan tullut toimeen kuningasperheensä kanssa. Hänen perheenjäsenensä ovat niin kovin pikkutarkkoja, vakavia ja ylevämielisiä siinä missä Sharlene itse on… No Sharlene. Sharlene halveksii vanhempiaan – etenkin isäänsä –, jotka julmasti vaihtoehtoja antamatta lähettivät hänet edustamaan Preussia Ranskan hoviin Versailles’hin. Isosisarensa Leanora-Rosangelan kanssa Sharlenella on hyvin kireät välit, ja siskokset usein piikittelevät toinen toistaan ja kinaavat mitä mitättömimmistä asioista. Oikeasti syvällä sisimmässään Sharlene on sisarelleen kateellinen, sillä hän saa kruununprinsessana kaiken vanhempien huomion ja tulee jonain päivänä vielä perimään koko Preussin valtakunnan yhdessä tulevan aviomiehensä kanssa.
Suku:
Sharlenella on sukulaisia lähinnä kotimaassaan Preussissa. Preussin kuninkaan hovi on täynnä Hohenzollerneita, jotka ovat kukin mitä monimutkaisimmin jotakin sukua kuningasperheelle. Sharlene ei erityisesti pidä sukulaisistaan, sillä he kaikki ovat hänestä vain pohjimmiltaan vallanhimoisia ja ylimielisiä pyrkyreitä.
Ystävät(täret):
Seuraneiti Rosemarie von Förstner
Sharlenella ei varsinaisesti ole luotettavia ja pitkäaikaisia ystäviä. Toki Preussin prinsessana hän tuntee liudan omanikäisiään preussilaisia aatelisnaisia, jotka pyrkivät hänen suosioonsa. Ainut Sharlenen todellinen ystävä kotoa hovista on hänen seuraneitinsä Rosemarie von Förstner, jonka Sharlene on tuntenut melkein koko ikänsä. Rosemarie on seuraneidin lisäksi Sharlenen paras ystävä ja luotettu. Hän saapui prinsessansa mukana Versailles’hin ja menee sinne, minne Sharlenekin.
Tuttavat:
Baijerin ruhtinaskunnan kruununprinssi Jonathan Heinrich
Kamarineito Prudencia Rivett
Lucian von Huber ja tämän perhe, erit. Klaus von Huber
Sharlenella on satunnaisia tuttavia ympäri Eurooppaa, lähinnä tietenkin Preussissa. Ranskasta Sharlene tuntee kuningasperheen lisäksi vähintään nimeltä kaikki merkittävimmät aateliset sekä kuningasperheen suosikit ja sukulaiset. Erityisen läheisissä väleissä Sharlene ei kuitenkaan ole kenenkään Ranskan kuninkaallisen kanssa.
Ulkolaisista kuninkaallisista Sharlene tuntee henkilökohtaisesti Baijerin ruhtinaskunnan prinssin Jonathanin, joka on kihloissa Sharlenen sisaren kanssa. Sharlene ei erityisesti pidä Baijerin prinssistä, eikä ollenkaan ymmärrä sisartaan Leanora-Rosangelaa, joka on korviaan myöten rakastunut mieheen, joka hänelle on valittu.
Ulkonäkö
Sharlene muistuttaa ulkoisesti hyvinkin paljon isosiskoaan prinsessa Leanora-Rosangelaa. Sharlene ei pidä siitä, että hänellä ja hänen sisarellaan on merkittäviä ulkonäöllisiä yhtäläisyyksiä, ja hän kieltää olevansa samaa näköä sisarensa kanssa. Sharlene on 168 cm pitkä, muutaman sentin lyhyempi kuin sisarensa Leanora, ja se häiritsee häntä jatkuvasti.
Sharlene on hyvällä tavalla hoikka ja hänen kroppansa on monista kaunista katseltavaa. Pitääkseen itsensä kunnossa prinsessa harrastaa itselleen mieluisia lajeja, kuten ratsastusta ja pitkiä kävelylenkkejä kauniissa puutarhassa. Liikkuessaan Sharlenen liikkeet ovat harkittuja ja sulavia, ja hänen askeleensa ovat kevyitä ja pehmeitä.
Sharlene pitää paljon muodista, ja hänellä on pettämätön tyylitaju. Prinsessalla olisi käyttöä pohjattomalle vaatekaapille, sillä hänestä vaatteita ei voi koskaan olla liikaa. Sharlene päivittää vaatteensa aina parhaillaan vallitsevan trendin mukaiseksi ja ilahtuu saadessaan antaa muotivinkkejä toisille. Sharlene pitää erityisesti räikeistä ja kirkkaista väreistä ja pukeutuisi kaikkein mieluummin juuri huomiota herättävästi.
Sen lisäksi, että Sharlene vaihtaa vaatteitaan jatkuvasti, hänellä on pienoinen pakkomielle erilaisiin kampauksiin. Prinsessa ei ole koskaan tyytyväinen ulkonäköönsä, varsinkaan pitkiin ja poikkeuksellisen vaaleisiin suoriin hiuksiinsa. Sharlenesta on ihanaa istua peilin edessä ja seurata, kun joku luo hänen hiuksiinsa jonkin lumoavan ja näyttävän kampauksen. Sharlene vaihtaa hiustensa kampausta yhtenään, mutta prinsessaa ei tunnu miellyttävän mikään. Hän on vaativa myös meikkiensä suhteen, eivätkä kenen tahansa luomukset riitä hänelle.
Sharlene ei näytä juuri lainkaan preussilaiselta, ja hän on äärimmäisen tietoinen siitä. Prinsessa on, jos nyt ei lumoavan, niin ainakin perinteisen kaunis, jota hän usein käyttää hyväkseen. Sharlene rakastaa sitä, kun ihmiset ihailevat hänen ulkonäköään. Sharlenella on kauniit kapeahkot ja ihanteellisen kalpeat kasvot. Kesäisin auringossa aikaa viettäessään Sharlene ruskettuu melko hyvin, mikä ärsyttää häntä suuresti.
Sharlenen kasvojen kapeahkojen ja pehmeiden raamien sisäpuolelle asettuvat nuoren naisen säkenöivät vihertävät silmät, joissa on pikkuinen ripaus ruskeaa. Pitkät silmäripset ja sirot luomet luovat ihastuttavan kokonaisuuden yhdessä reilusti hiuksia tummempien kulmakarvojen kanssa. Säihkyvien vihreiden silmien alla on Sharlenen siro nenä. Sharlenen kasvoille – pehmeän ja mattapintaisen ihon päälle – sijoittuvat vielä prinsessan luonnostaan hyvin helakanpunaiset huulet.
Sharlenen kasvoissa huomion kiinnittää ensisijaisesti säihkyvät silmät ja täyteläiset huulet, joilla usein lepää pieni ihastuttava mutta hieman jopa omahyväinen hymy. Nauraessaan Sharlene väläyttää valkoisia suoria hampaitansa, jotta ihmisillä olisi lisää syytä ihmetellä hänen täydellisyyttään. Sharlenen aitoa naurua kuulee harvoin, sillä prinsessa nauttii kovin näyttelemisestä ja kajauttaa helisevän naurunsa ilmoille aina tilaisuuden tullen. Asiat, jotka ihan oikeasti ilahduttavat Sharlenea, saavat hänet joskus puhkeamaan oikeaan nauruun, joka teeskenneltyyn verrattuna uhkuu iloa ja onnea.
Sharlenen ääni on tyttömäisen kimeä, vaikka hän on jo nykyään enemmänkin nainen. Äänessään hän pitää tavallisen kepeän sävynsä, joka sopii mainiosti kevyekseen keskusteluun. Sharlene osaa lukea tilanteita ja muuttaa puhetyyliään sen mukaan, vaikka usein mielellään pidättäytyykin kevyessä tyylissä.
Oikeassa olkapäässään Sharlenella on melko iso luomi. Usein Sharlene yrittää peittää pienen epätäydellisyytensä jollakin kauniilla vaatteella, sillä se vaivaa häntä.
Luonne
Preussin nuorempi prinsessa ei ole kuninkaallinen siitä ihanteellisimmasta päästä. Sharlene on villi ja rämäpäinen. Hän on seikkailunhaluinen ja hyvä yllättämään ihmiset puheillaan ja käytöksellään. Sharlenen erikoisalaa on joutua ongelmiin, mutta hän on myös hyvä keplottelemaan itsensä kuiville ja välttymään rangaistuksilta. Ainoa henkilö, kehen Sharlene ei onnistu vedota ja vaikuttaa, on hänen isänsä Preussin kuningas. Juuri Sharlenen isä määrää armottomasti tyttärelleen hölmöilystä ja sopimattomasta käytöksestä milloin mitäkin rangaistuksia, jotta prinsessa oppisi ja saataisiin sopeutumaan hovielämään.
Sharlene on avoin ja mahdottoman utelias. Hän rakastaa ihmisten kanssa puhumista, eikä pidä lainkaan sellaisista henkilöistä, jotka eivät jaksa kuunnella ja kommentoida hänen kertomuksiaan. Eniten Sharlene puhuu itsestään ja tarinoissaan hän kaunistelee kaikkea. Hän pyrkii näyttämään muille täydellisyyttään ja rakastaa sitä, kun ihmiset päätyvät ihailemaan ja ylistämään häntä kovaan ääneen. Sharlene on melko itserakas kaikessa omahyväisyydessään. Sharlene osaa kuitenkin lukea tilanteita ja ihmisiä ja muuttaa käyttäytymistään sen mukaan, minkä kokee parhaaksi – unohtamatta koskaan kuitenkaan tavallista avointa ja pirteää asennettaan. Sharlenesta paras tapa esittää asiat on suoraan, joten ymmärrettävästi prinsessa on melko suorasanainen, vaikka yrittääkin – ainakin välillä – ajatella ennen puhumista.
Sharlene on tavallisesti itsepäinen, lujatahtoinen ja vaativa. Jos hän päättää jotakin, hän ei lepää ennen kuin asia on hoidettu. Hän läksyttää mielellään palveluskuntaa huonosti tehdystä työstä ja osaa ottaa ilon irti muiden virheistä ilman, että kukaan päätyy paheksumaan häntä itseään. Sharlene osaa olla viekas ja juonitteleva. Hän on huono käsittelemään ja osoittamaan toisiin kohdistuvia miellyttäviä tunteita, minkä takia hän saattaa usein vaikuttaa välinpitämättömältä ja itsekeskeiseltä, vaikkei olekaan pelkästään sitä. Sharlenella on hyvä huumorintaju, ja hänestä saa mukavaa seuraa, mikäli vain oppii ymmärtämään hänen ajatusmaailmaansa ja oikkujansa.
Kukaan ei voi väittää, ettei Sharlene olisi hyvä näyttelemään. Sharlenelle elämä on vain yhtä suurta näytelmää, jonka pääosaan hän pyrkii. Koko maailma on Sharlenelle näyttämö, ja hänen persoonansa on ainakin osittain pelkkää kulissia. Sharlene ei tunne itseään mitenkään rohkeaksi persoonaksi, mutta sitä hän kyllä on. Vaikkei Sharlene sitä koskaan osoitakaan, pelkää hän suuresti esimerkiksi täysin uusia ja vieraita tilanteita. Hän ei kuitenkaan anna pelkonsa estää itseään, vaan selviytyy kiperistäkin tilanteista enemmän tai vähemmän kunniakkaasti. Prinsessa ei pelkää tarpeen tullen ottaa ohjia omiin käsiinsä, vaikkei hän varsinaisesti ole koskaan eläissään ottanut vastuuta mistään.
Prinsessan rämäpäistä luonnetta kuvaa hyvin hänen kiinnostuksensa ja innostuksensa miekkailua kohtaan. Kotonaan Preussissa Sharlenella oli tapana käydä salaisilla miekkailutunneilla erään isänsä vanhan läheisen tuttavan kanssa, joka asuu hovissa. Ranskassa harrastus on kuitenkin saanut jäädä, ja välillä Sharlene todella kaipaa salaisia miekkailutuntejaan.
Sharlene nauttii olostaan huomion keskipisteenä, eivätkä velvollisuudet ole koskaan voineet estää häntä toteuttamasta tahtoaan. Sharlene pitää erityisesti naamiaisista ja juhlista, joissa on aikaa rupatella toisten kanssa ja tutustua uusiin eri asemissa oleviin henkilöihin. Prinsessa pääsääntöisesti nauttii tanssimisesta, vaikka välillä se tuntuu hänestä liian muodolliselta ja säädellyltä.
Sharlene on villistä luonteestaan huolimatta erinomainen kuuntelija ja oppija. Prinsessa nauttii musiikista: hän taitaa flyygelin ja poikkihuilun soittamisen, koska kotonaan hänet pakotettiin pienestä pitäen musiikin pariin. Soittaminen ei tosin ole koskaan ollut Sharlenelle mitään pakkopullaa, mutta sitä hän ei koskaan sanoisi ääneen. Sharlene osaa myös laulaa kohtalaisen hyvin, mutta siitä hän ei hiisku kenellekään, sillä sellainen esiintyminen ahdistaa häntä.
Sharlene viettää toisinaan aikaa hevosten parissa. Nuorempana prinsessalla oli tapana hakeutua talleille aina tuntiessaan itsensä hylätyksi tai yksinäiseksi. Neljätoistavuotiaana Sharlene sai oman mustan holsteininhevosen, jonka hän nimesi Nebeliksi [”Tähtisumu”]. Sharlenen hevosharrastus kuitenkin hiipui myöhemmässä teini-iässä, eikä prinsessaa enää nähty niin usein talleilla pyörimässä. Versailles’ssa ratsastamisesta ja hevosista on taas tullut tärkeä osa Sharlenen elämää. Sen jälkeen, kun Sharlenen isä päätti toimittaa tyttärensä hevosen Nebelin Ranskaan, on Sharlene käynyt aktiivisesti kuninkaallisilla talleilla rakasta hevostaan tervehtimässä.
Sharlenella on erinomainen kielitaito, ja kieltenoppiminen on hänelle hyvinkin helppoa. Nuoruudessaan Sharlene keskittyi sivistävissä opinnoissaan nimenomaan kieliin ja musiikkiin, sillä niiden opiskelu ei ollut nuoresta prinsessasta aivan niin vastenmielistä kuin kaikki muu. Sharlene puhuu useampaakin kieltä sujuvasti. Prinsessa hallitsee äidinkielensä saksan lisäksi täydellisesti ranskan kielen, jonka lisäksi hän osaa jonkin verran myös latinaa, italiaa ja englantia. Espanja ja venäjä ovat Sharlenella työnalla, sillä lähiaikoina hän on kiinnostunut kieltenopiskelusta uudelleen. Politiikasta ja historiasta Sharlene tietää vähintäänkin kaiken välttämättömän, mutta niistä puhuminen lähinnä pitkästyttää prinsessaa. Sharlenen vanhemmat ovat enemmän tai vähemmän ylpeitä siitä, että vaikka heidän tyttärensä onkin varsinainen rasavilli, ei hän kuitenkaan ole täysin typerä tai kyvytön. Sharlene tiedostaa itsekin omat taitonsa, muttei ole niistä järin ylpeä. Prinsessa haluaa vain esittää huoletonta ja helposti lähestyttävää, mitä hän tietenkin myös ainakin osittain on.
Sharlene on tavannut elämänsä aikana lukuisia miehiä, ja hän uskoo tietävänsä näistä sekä rakkaudesta kaiken. Syvällä sisimmässään prinsessa on kaikkea muuta, kuin mitä ulkokuori antaa ymmärtää. Huolettoman ja elämänmyönteisen asenteensa alle Sharlene piilottaa kaiken epävarmuutensa, tietämättömyytensä ja haavoittuvaisuutensa. Sharlene esiintyy itsevarmana ja itsenäisenä, mutta todellisuudessa hän on hyvinkin riippuvainen ihmisistä ympärillään. Etenkin Sharlenen seuraneiti Rosemarie on hänelle erityisen tärkeä, eikä prinsessa todennäköisesti selviytyisi edes ”tavallisesta” arjesta Versailles’ssa ilman tätä. Sharlene on sisäisesti ikuinen lapsi, joka tahtoo enemmän kuin mitään muuta tulla huomatuksi ja rakastetuksi omana itsenään.
Here’s to never growing up!
Menneisyys
Sharlene-Adélaïde Mélisande Skyler syntyi Preussin kuninkaan ja kuningattaren toiseksi tyttäreksi. Elämä Preussin hovissa ei koskaan ollut Sharlenelle mieluisaa, sillä prinsessa vähät välitti hovin etikettisäännöistä ja kuninkaallisen velvollisuuksistaan. Sharlenen vanhemmat antoivat tyttärensä olla aika lailla omissa oloissaan, sillä koko heidän huomionsa keskittyi vanhemman prinsessan kouluttamiseen. Sen verran kuninkaalta ja kuningattarelta kuitenkin liikeni aikaa toisellekin tyttärelleen, että he määräsivät Sharlenen opiskelemaan ahkerasti niin musiikkia kuin kieliäkin heti pienestä pitäen.
Sharlenen aika hovissa alkoi käydä pitkäksi, sillä hänen lapsuutensa oli suoraan sanottuna tylsä. Palatsin ainut toinen – kuninkaallinen – lapsi, jonka kanssa Sharlenella olisi ollut lupa leikkiä, oli hänen sisarensa, jolta ei liiennyt aikaa muuhun kuin opintoihin – kruununprinsessa hän kun oli. Ajan kuluessa Sharlenesta tuli huomionkipeä, ja tämä ennen niin kiltti ja hyväntahtoinen tyttö alkoi tehdä ties mitä tyhmyyksiä. Aluksi vanhemmat uskoivat tyttärensä vain uhittelevan, mutta myöhemmin he saivat huomata, ettei kyse ollut pelkästä uhmaiästä. Sharlenelle määrättiin rangaistuksia sitä mukaan mitä hän kepposiaan teki. Kuninkaalle ja kuningattarelle ei koskaan juolahtanut mieleen, että heidän lapsensa kaipasikin rakastavaa syliä kovien rangaistuksien sijaan.
Pikkuhiljaa Sharlene alkoi nauttia pulaan joutumisesta ja tihutöiden teosta. Palatsissa hän sekoili entistä enemmän vain huvittaakseen itseään. Hovin palvelijoita ja muita miehiä Sharlene piti leikkikaluinaan ja pyöritti omaa peliään sillä välin, kun hänen sisarensa valmistautui ottamaan yhä enemmän vastuuta valtakunnassa.
Sharlenen viimeisin tyhmyys saattoi prinsessan lopulta Versailles’hin. Hän jäi vanhemmillensa kiinni Baijerin ruhtinaskunnan prinssin Jonathanin – hänen sisarensa tulevan kihlatun – kanssa vehkeilystä. Kuten arvata saattaa, Preussin kuningas suuttui suunnattomasti tyttärensä häveliäästä käytöksestä, ja jäi hyväksi toviksi pohtimaan Sharlenelle sopivaa rangaistusta. Lopulta kuningas ilmoitti, että Sharlenen tulisi pakata tavaransa, sillä hän lähtisi Ranskaan edustamaan Preussia Versailles’hin hoviin.
Sharlenen ei auttanut kuin totella isäänsä. Ranskan kuningasperheelle ilmoitettiin Preussin nuoremman prinsessan saapumisesta vierailulle. Vierailun tarkoitukseksi kerrottiin se, että Preussin nuorempi prinsessa saapuu palatsiin Preussin kuningaskunnan edustajana syventämään valtakuntien yhteistyötä ja tutustumaan suurenmoiseen Versailles’hin ja Ranskan hovikulttuuriin. Sharlene oli vanhemmilleen vihainen siitä, että hänet häikäilemättömästi lähetettiin pois kotoaan. Toisaalta samalla prinsessa tavallaan koki rangaistuksensa voittona, sillä hän oli pikkutytöstä asti ihaillut suuresti Ranskaa. Sharlene ei ollut koskaan ennen Ranskaan saapumistaan poistunut Preussin rajojen sisältä, ja hänestä oli suorastaan suurenmoista päästä vierailemaan juuri Versailles’ssa.
Vietettyään vuoden Ranskan kuninkaan hovissa sai Sharlene isältään Preussin kuninkaalta kirjeen, jossa hänet kutsuttiin palaamaan kotiin. Ajoitus oli otollinen, sillä etenkin Ranskassa spekuloitiin ahkerasti Preussin osallisuutta prinssi Timothyn kuolemaan sekä Preussin kuninkaan ulkopoliittisia intressejä. Sharlene ei itse uhrannut ajatustakaan sille, mikä mahtoi olla syy hänen isänsä kutsuun, vaan suunnitteli innoissaan kotiinpaluutaan.
Kotiin palattuaan Sharlene sai kuulla isältään sisarensa Leanoran ja Baijerin kruununprinssi Jonathanin kihlauksen julkistamisesta, minkä lisäksi hänen isänsä ilmoitti päättämästään asiasta, joka järkytti Sharlenea suuresti. Preussin kuningas oli nimittäin päättänyt solmia avioliiton tyttärensä Sharlenen ja Ranskan nykyisen kruununprinssin Clauden välille. Tämä tietenkin tarkoitti sitä, ettei Sharlene palannut kotiinsa pysyvästi, vaan muutaman viikon Preussissa oltuaan hänen isänsä passitti hänet takaisin Ranskaan.
Preussin kuninkaan tyttärensä ja Ranskan kruununprinssin välille suunnittelema avioliitto ei kuitenkaan koskaan toteutunut, sillä kruuunprinssi kihlautui Espanjan prinsessa Paloman kanssa. Pitkän isän ja tyttären välisen väännön jälkeen Sharlene sai kuitenkin jäädä väliaikaisesti Ranskan hoviin, vaikkei avioliitto Ranskan kuninkaallisten kanssa enää olekaan vaihtoehto.
Preussin kuninkaan tyttärensä ja Ranskan kruununprinssin välille suunnittelema avioliitto ei kuitenkaan koskaan toteutunut, sillä kruuunprinssi kihlautui Espanjan prinsessa Paloman kanssa. Pitkän isän ja tyttären välisen väännön jälkeen Sharlene sai kuitenkin jäädä väliaikaisesti Ranskan hoviin, vaikkei avioliitto Ranskan kuninkaallisten kanssa enää olekaan vaihtoehto.
Versailles’ssa Sharlene on oppinut paljon – etenkin hovielämästä. Pienestä pitäen Sharlene on ihaillut ja suorastaan jumaloinut Ranskaa ja sen kulttuuria. Prinsessa on aina kuvitellut Versailles’n palatsin satukirjojen maagiseksi linnaksi, jossa kaikki villeimmätkin unelmat käyvät toteen. Vietettyään aikaa Versailles’ssa Sharlenen kuvitelmat ovat kuitenkin haalistuneet. Hänen pilvilinnansa ovat vaarassa hajota. Elämä Ranskassa ei olekaan niin suurenmoista, kuin Sharlene on aina itselleen uskotellut, mutta hän ei suostu päästämään irti lapsellisista mielikuvistaan. Hän tarrautuu kuvitelmiinsa ja pakottaa itsensä uskomaan niihin. Sharlene teeskentelee, että hänen elämänsä Versailles’ssa on täydellistä ja että hän voisi hyvinkin viettää siellä koko loppuelämänsä onnellisena.
Nyt
Sharlene asuu edelleen Versailles'n palatsissa sekä peläten että odottaen innolla, että hänen isänsä keksisi jotain hänen päänmenokseen.
Nyt
Sharlene asuu edelleen Versailles'n palatsissa sekä peläten että odottaen innolla, että hänen isänsä keksisi jotain hänen päänmenokseen.